Joulukiiret hellittävät viimein

Aina vierähtää aikaa näiden päivitysten välillä, mutta minkäs teet, kun kiirettä piisaa. Ei sentään kaikki aika ole mennyt vain joulua valmistellessa. Käytiin perheen kanssa nauttimassa Kanarian auringosta viikon ajan, joten se viikko ja matkan valmisteluun käytetty aika on ollut muusta, kuten blogin päivittämisestä, pois. Kun reissaa 1½- ja 4-vuotiaan kanssa, niin matkalaukun sisältöä joutuu tuumailemaan perusteellisesti. Loma oli ihana, aurinkoinen ja rentouttava; lepäsin, kudoin ja ihmettelin sydämeni kyllyydestä.

Joululahjaneuleiden kanssa tuli vähän kiirus, ensi joulun lahjat täytyy aloittaa aiemmin. Viimeisen lahjan kutomisen lopetin joulupäivän aamuna 04.30, onneksi lahjojen vaihto oli vasta joulupäivänä. Ennen miehen perheen luo lähtöä piti vielä pingottaa huivi ja päätellä sukatkin.

Ensimmäisenä tämän päivityksen valmistuneista ja jopa hyvissä ajoin valmistuivat appiukon kämmekkäät. Kudoin niistä ehkä turhan pitkät, varsi yltää melkein kyynärpäähän, toisaalta se voi olla hyväkin.

Malli: omasta päästä, peukalokiilaan löytyi apua Neulonta A&O:sta
Lanka: Nalle Colori
Puikot: 4:n bambut
Paino: 82 g

Mallinukkena kuvassa ja sovituksissa toimi blogiukko, joka on apen kanssa suurin piirtein saman kokoinen. Appi vaikutti lahjaansa tyytyväiseltä ja totesi, että nämähän ovat käytännölliset.


Miehen veljelle ja miehen siskon miehelle valmistuivat liekkisukat, tälläiset ovat tulossa myös omalle miehelle.

Malli: Novita klubin lukijan ekstroista
Lanka: Seiskaveikka ja Florica
Puikot: 3½ bambut
Paino: 286 g

Seiskaveikan nykyisestä keltaisesta en tykännyt, joten käytin sukkaan Floricaa kaksinkertaisena ja ihan hyvin onnistui. Kuvassa on tosiaankin kaksi identtistä 44:sen sukkaparia. Kudoin sukat peräkanaa ja hieman rupesi jo kyllästyttämään.

Näihin lahjoihin suhtautuminen oli niin neutraalia, että pelkään etteivät olleet mieleen. No, tiedän, että oma mieheni tulee parinsa kuluttamaan puhki ja se on minulle tärkeintä!


Miehen sisko ja veljen vaimo saivat huivit, kuten anoppinikin. Miehen siskolle valmistui Jatan Zetor-huivi. Malli oli kiva kutoa, tosin viimeiset kerrokset kävivät jo hieman raskaiksi pituutensa tähden. Vaikka näinhän se on aina noiden niskasta aloitettavien kolmiohuivien kanssa. Jotain onnistuin soheltamaan reunuksen kanssa, koska silmukat ei jollakin kierroksella menneet tasan, mutta pelastin niin hyvin, etten itsekään löytänyt kohtaa jälkeenpäin.

Malli: Jatan Zetor-huivi
Lanka: Stentorpin luonnonväristä 100% villalankaa
Puikot: taisivat olla 6 tai 8
Paino: 184 g
Huivin unohdin tietenkin mitata, mutta oli ehkä n. 170 cm leveä ja 90 cm korkea. Lanka oli aika paksua, mutta vilukissalle varmasti ihanan lämmin.

Miehen veljen vaimolle löytyi Kädentaito-messuilta Vihreän vyyhdin kojusta ihanaa Mohair Fioria. Lanka on 50% merinoa ja 50% mohairia ja aivan ihanan pehmeä. Kokeilin muutamaakin mallia, mutta päädyin lopulta yksinkertaisen tylikkääseen Wisp-huiviin, jonka löysin Ravelryn avulla Knittystä. Wispin malli sopisi paremmin henkäyksen ohuelle mohairille, mutta toimi ihan hyvin myös tämän vähän paksumman langan kanssa.





Malli: Wisp
Lanka: Mohair fiori, väri puolukanpunainen
Puikot: ei mitään muistikuvaa
Paino: 99 g
Mitat: n. 42 cm x 140 cm. Koosta tuli hieman reilu pienelle ja sirolle kantajallensa.

Kaikki huivin saajat olivat lahjoihinsa hyvin tyytyväisiä ja ovatpa lahjat olleet jo ahkerassa käytössäkin.

-10%-neuleita on aikaa työstää vielä huomenna. Tarkoitus olisi saada miehen liekkisukat vielä valmiiksi. Kuvaamatta ja raportoimatta on myös tytöille Kanarianmatkaa varten kutomani puuvillapipot sekä muutama Vaaka-tilkku. Tavoitteeseen en taida tulla pääsemään, mutta olen hyvin tyytyväinen syksyn mittaan kutomiini grammoihin.

Joulu lähestyy!

Joulukuu alkoi eilen ja meillä paistettiin pipareita sekä ripustettiin jouluvalot ikkunaan luomaan tunnelmaa. Nyt on mukavan jouluinen olo. Meidän perheessä ei pahemmin joulustressiä harrasteta, otamme tämän ajan ennemminkin mukavan odotuksen aikana.

Joulu siis tulee ja joululahjoja pitäisi syytää kiireesti, mutta toistaiseksi on vasta yksi valmiina. Jotta lisää saisi tikuteltua, niin piti lankakaupoilla käydä. Seitsemän kiloa varastolankaahan ei riitä mihinkään!

Kävin viime viikolla FiinaNeuleessa ja jo viikonloppuna Kädentaitomessuilla tuhlaamassa. Messuilta tarttui mukaan itseasiassa yllättävän vähän. Itselle ostin 150 g Idenan lilasävyistä Mohair luxia ja miehen veljen vaimon lahjahuiviin lähti 100 g Vihreän vyyhdin punaruskeaa Mohair Fioria. Angoriinalta ostin 100 g raitavärjättyä 100 % villalankaa. Neulekirjojakin oli tarkoitus kotiin kantaa, mutta en onnistunut löytämään haluamiani tai mitään muutakaan kirjaa, mikä olisi juuri silloin erikoisemmin houkutellut.

Kaikki messuostokset ovat päässeet jo puikoille, Angoriinan lanka tosin vasta koetilkulle. Lahjahuivista otin puikot pois, kun joko puran sitä pikkuisen tai jopa kokonaan. Tuumaustauko menossa.

FiinaNeuleesta ostin 50 g Zitronin Prisma-mohairlankaa kutoakseni Pumpulihuivin kaveriksi kämmekkäät ja Crazy kuviolankaa 100 grammaa. Crazysta oli tarkoitus tulla sukat, mutta en ole enää varma. Crazysta kudoin jo mallitilkkuakin.

Jotta postaus ei olisi vain plussaa, niin ilmoitanpa kutoneeni 3 luonnonvalkoista Vaaka-tilkkua edellisten kaveriksi. Painoa niillä on yhteensä 112 g ja ostoksillani 500 g.

Voi, kun siitä tuli kaunis!

Jaa, mistäkö? No, tuosta anopille joululahjaksi kutomastani Minttumaarista. Huivin mallikuvio oli suhteellisen helppo ja nopea kutoa. Aluksi vain ei meinannut aivot taipua mallikuvion oikeaan toistamiseen, kaaviossa kun oli kuviot keskisilmukkaan asti ja sen jälkeen toistettiin sama. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yöaikaan kutoessa tuo ei meinannut aluksi pysyä päässä ja silmukat eivät vaan täsmänneet ja kuviot menivät poskelleen.

Lankana käytin kesälomareissulla Louhisaaren kartanosta ostettua Louhisaaren lampaat -lankaa. Ostin parikin vyyhtiä tätä todella kaunista ruskea-harmaa-vihreä-raidallista lankaa anoppia varten, oli niin hänen väristään lankaa. Lanka on 100% villaa ja noin Woolin paksuista. Tuon langan väritys tuli todella kauniisti esiin tässä huivissa ja raidat vaihtuivat hienosti. Luulenpa, että anoppikin tulee pitämään joululahjastaan.

Malli: Ulla 02/07 Minttumaari
Lanka: Louhisaaren lampaat
Puikot: 8:n pyöröt
Paino: 147 g
Koko: korkeus 95 cm, leveys 195 cm



Olen saanut valmista aikaan myös itselle. Jo syys-lokakuussa puikoille jämähtäneet Kerttu-sukat suostuivat viimeinkin valmistumaan. En saanut väriä kohdilleen, mutta se ei ole noin pinkki kuin kuvassa, vaan enemmänkin karpalonpunainen.

Malli: Uhoavan gnun Kerttusukat
Lanka: Seiskaveikka
Puikot: 4:n bambut
Paino: 107 g





Lisäksi valmistui Wetterhoffin ohjeella Sofia-langasta baskeri. Tai no baskerista tuli kyllä pipo, mutta pehmeä ja lämmin sellainen.

Malli: Wetterhoff
Lanka: Sofia
Puikot: 3½ bambupyöröt
Paino: 94 g

Muoks. Kävin lisäämässä unohtamani luokkatunnisteet.

Viimeinkin kutsu kävi!

siis tänne

Tuoltakin minut löytää käyttäjänimellä Tuittunen. Nyt riennän tutkimaan mitä kaikkea Ravelry:stä löytyykään. Nähdään siellä!

Muoks. Huomasin, että täällä olenkin nimellä Tuittu. Noo, Ravelryssä sitten "hienostuneemmin" todellakin tuo Tuittunen ;-)

Postimies soittaa aina kahdesti

Postimies kävi ja toi kasan lankoja ja minä mietin miten tässä taas näin kävi. No, oikeasti langat ovat harkittuja ja käyttötarkoitus on kaikelle.

Tilasin 200 g Wetterhoffin Uutta Veeraa ja 200 g Sofiaa. Mustasta Sofiasta tekeytyy pipo ja lapaset ja pipo on jopa päässyt jo puikoillekin.

Osallistun Mystic waters mysteerihuivineulontaan ja sitä varten hankin tuon Veeran. Langan väri on todella kaunis ja juuri niin ohut kuin halusinkin. Puikolle on jo päässyt huivin mallitilkku. Kuvaan päässeet puikot tulivat samalla kertaa, mutta ne tilasin Ketunpää-tuotteesta. Kuvassa ovat siis neloskoon bambut ja 3½ pitsiaddit.

Ei kahta ilman kolmatta. Samalla postinkantajan käynnillä sain vielä Huutonetistä ostamani ihanaiset silmukkamerkit. Ne olivat eri huudoissa, mutta saman tekijän ja saapuivat erinomaisesti pakattuna. Nuo oikeanpuoleiset ovat ihanan siniset, se ei valitettavasti tästä kuvasta erotu.

Nämä kaikki kolme pakettiahan tulivat jo toissa viikolla, mutta taas saivat kuvat odotella tovin purkamista kamerassa.

Neuleet eivät tällä hetkellä huimasti edisty. Kudon kyllä, mutta akuutti Startiittis on synnyttänyt monta keskeneräistä työtä, mutta ei vielä valmista.

Osataan täällä muuten ommellakin

Piti palata vielä leuhottamaan, että käytetään sitä ompelukonettakin meillä joskus. Esikoisen päiväkodissa vietettiin Halloween-juhlia viime torstaina ja neiti halusi pukeutua sinne noidaksi. Tuulia bongasi BR-lelujen mainoksesta mieleisensä puvun, mutta TSI-äiti halusi totta kai ommella itse.

No, mainoksesta valittu puku kertoi puvulle halutun tyylisuunnan eli vähänhän tuo on tuollainen goottihenkinen. Puseron miehustaan nappasin kaava-apua jostakin Ottobren mallista, muuten pusero ja hame ovat omasta noitahatusta vedettyjä. Puseron hihat sekä taka- että etukappaleen sivut ovat mustaa loimusamettia. Miehustan keskiö on ryppyyn ommeltua organzaa, jonka alla on vuorisilkkiä. Puseron hihansuun hörsykkeet ovat huntutylliä. Ostin 25 cm 3 metriä leveää huntutylliä ja sain sen upotettua kokonaisuudessaan noihin hihansuihin. Hame on tehty vuorisilkistä ja voileesta ja malli on kevyesti A-linjainen.

Sekä hameeseen että puseroon on kiinnitetty muovisia leikkihämähäkkejä, koska Tuulia niin tahtoi. Ensisijainen koriste olisi kyllä olleet sammakot, mutta emme löytäneet tyyliin sopivia valmiina, joten neiti päätyi hämähäkkeihin.

Olen selkä (I'm back)!

Lokakuussa ei ole hotsittanut kauheasti päätellä neuletöitä tai päivittää blogia, kun pitäisi niistä kuviakin ottaa ja sitten kamera purkaa. Kutoa voisin kyllä vaikka kuinka. Useimpina öinä meneekin jopa kahteen, kun mä kudon vielä tän rivin... No, välillä oli inspis kadoksissa, kun oli liikaa keskeneräisiä ja uusia olisi vain tehnyt mieli aloittaa.

Jotta sain inspikseni takaisin, kudoin Vaaka-tilkkuja. Paljon. Oheiset 13 tilkkua olen kutonut Tilkkujen yöstä mukaani pakotetusta ohkaisesta langasta. Lankaa on ollut yllättävän miellyttävä kutoa, kun olen laittanut sen kolminkerroin. Samalla olen saanut kivan näköistä jälkeä, kun olen tehnyt kolmella säikeellä aina uusia värejä. Näissä tilkuissa olen käyttänyt tummaa- ja keskiruskeaa, luonnonvalkoista sekä vaaleanharmaata.
Tilkkujen yhteispaino: 369 grammaa. Lankaa on jäljellä vielä toiseen samanlaiseen kasaan. Kun lanka loppuu, niin alan työstämään näistä peittoa.

Kuopuksen villasetin aloitin jo syyskuussa. Setin takin kappaleet valmistuivat nopeasti, mutta saivat odottaa yhdistymistään useamman viikon. Kokoaminen oli sen verran työlästä (lähinnä henkisesti), että nappejakaan en jaksanut ommella pariin viikkoon. Takkiin nähden housut valmistuivat supernopeasti alle viikossa.

Malli oli vähän turhan väljä. Meidän pitkälle ja hoikalle neidille tuo takki on todella reilu etenkin leveyssuunnassa, samoin hihat ovat todella pitkät. Housuja sitten vähän sovelsin, tein leveyden koon 68 ja pituuden koon 86 mukaan. Takki on kokoa 86.

Malli: Novita Syksy 2007
Lanka: Novita wool
Puikot: resorit 3, muuten 3½
Paino: 318 gr


Löysin elokuussa paikallisen kangasliikkeen alelaarista puolellatoista eurolla kerän iki-ihanaa Idenan Mohair Luxia. Väri oli niin minun väriseni: siinä oli mm. turkoosia ja häivähdys lilaa. Lankaa oli vain yksi 50 gramman kerä ja se oli pakko ostaa, vaikka ei ollut aavistustakaan mitä siitä saisi aikaiseksi. No, aikani kun nettiä selasin, niin tulihan se sopiva mallikin vastaan.

Malli: Pumpulihuivi Ulla01/07
Lanka: Idena Mohair Lux
Paino: 48 g

Malli oli tosi kiva kutoa ja lanka aivan ihan pehmeää, eikä kutita yhtään. Tuota pitää saada lisää.

Keskeneräisenä on vielä lokakuussa aloitetetut Kerttu-sukat, jotka ovat jäähyllä virheen takia, sekä poncho, joka ei vaan just nyt inspaa. Lisäksi marraskuussa aloitettu hys-hys isänpäivälahja odottaa täydennyslankaa valmistuakseen.

Yhteensä neuleita on lokakuussa valmistunut 735 grammaa. Lankaa olen ostanut 300 grammaa tuota hys-hys isänpäiväjuttua varten. Lankavarastoni paino on nyt 7130-735+300= 6695 grammaa. Tosin postipoika taitaa ihan näinä päivinä polkea ovelle uuden lankalähetyksen kanssa. Hups!