Sukkasatoa korjaamassa

Mun bloggaaminen on jo säälittävää. Ja mun langan ostamisen ja kulutuksen seuraaminen on vielä säälittävämpää. Ei hajuakaan kuinka paljon olen tänä vuonna pyhistä aikeista huolimatta ostanut. Veikkaisin, että edellisen bloggauksen jälkeen olen ostanut noin 2 kiloa tai ehkä vähän päällekin. Kulutus ei ole ollut kovin kummoinen kuitenkaan. Ehkä minä nyt suosiolla poistan seurannan sivupalkista, kun en sitä muista/kehtaa päivittää.

Mutta sukkia olen tehnyt sukkasatoilun merkeissä, vaikka raportointi sen suhteen onkin takunnut ja taisin Hillokellariin tehdä kokonaista 2 postausta sadonkorjuustani.

Tuulian sukat kudoin piposta ja hanskoista sekä näistä Kalajokisukista jääneistä langoista. Sukista tuli tosi kivat, vaikka niihin tulikin vähemmän väriliukua kuin ajattelin.

Malli: Perussukat
Lanka: Austerman Step Classic ja Marks&Kattens Fame trend (656)
Puikot: Varsi 2½ ja terä 2,25
Paino: 50 gr
Koko: 34

Emilian sukat syntyivät osittain jämistä. Turkoosia Fabelia oli pakko ostaa ja käyttää, koska se on niin ihanaa. Ja todellakin väri on sekä tyttärien että äidin lempiväri. Raitalanka on tämän postauksen säärystimien jämää.

Malli: Perussukat
Lanka: Drops Fabel ja Ilun sukkalanka "Filosofiaa"
Puikot: 2,25
Paino: 36 gr
Koko: 27

Ja tässä sukat ilman jalkoja :D 

Käytän hameita kesät talvet, joten jo useampana talvena olen kaipaillut käyttööni säärystimiä. Nyt sukkasatoilun tiimellyksessä ja talven lähestyessä sain viimeinkin tartuttua toimeen. Tuo käyttämäni Ilun lanka huuteli joskus Handussa kauhean kovaa ja pitihän se itselle ostaa ja vain vuosi tai kaksi myöhemmin sain kudottua sen pois. No, on sitä vielä ihan pikkuinen nöttönen kaunistamaan jotain projektia.

Malli: Some cloudy day
Lanka: Ilun sukkalanka "Filosofiaa"
Puikot: 3½
Paino:  81 gr

Viimeiseksi satooni valmistuivat paksut sukat Isoveljestä itselle. Välillä kaipaan kotikäyttöön paksumpia sukkia ja siihen Isoveli on oiva lanka. Tämän langan ostelin kesän alennusmyynneistä poistovärinä. Väri on muuten liila, vaikkei se oikein erotukaan. Näin jossakin Sukkasadon blogeista vastaavat sukat ja pitihän se apinoida. Varsinaista ohjetta ei ollut, mutta valepalmikon ohjeen löysin Ullan Rinsessa-kämmekkäistä ja sukan silmukkamäärät Novitan sivuilta.

Malli: Sukat valepalmikolla, 50 silmukkaa
Lanka: Isoveli
Puikot: 4
Paino: 136 gr
Koko: 39

Kesken jäivät raidalliset polvisukat itselle. Mutta taidan seuraavaksi siirtyä pipoihin ja lapasiin ihan vaan vaihtelun vuoksi. Lisäksi odottelisi useamman työn viimeistely, joka ei kyllä kiinnosta pätkääkään.

Jonoon järjesty

Hups, se on jo helmikuun loppu. Kylläpä aika rientää ja kevätkin on lähempänä kuin viime postauksen aikaan. Talvi on näyttänyt vielä voimansa kipakoilla pakkasilla ja villasukkia ja muutakin lämmintä olen kutonut viluisille.

Ensin esiin astuvat neidit prinsessat hienohelmavarpaineen.

 

Vaaleanpunaiset sukat on jämäfabelista ja mystisestä punaisesta sukkalangasta, ruskean sinikirjavat isommat sukat kaapin kätköistä löytyneestä Mondial Ciao langasta.

Ruskeankirjavat:
malli. perussukka omasta päästä, koko n. 35, silmukoita 56
puikot 2,5 knit pro sukkikset
lanka: Mondial Ciao, 51 grammaa

Pinkinkirjavat:
malli: perussukka omasta päästä, koko n. 28, silmukoita 52
puikot 2,5 knit pro sukkikset
lanka: Drops Fabel ja tunnistamaton kaveri, 42 grammaa

Keväällä töissä oli enemmänkin Yt-neuvotteluihin liittyviä yleisiä kokouksia/tiedotustilaisuuksia ja joskus juuri ennen useamman tunnin tiedotustilaisuuden alkua huomasin kutimen puuttuvan. Töiden lähellä on onneksi halli ja Vihreä vyyhti, joten kipaisin sieltä turkoosin langan sekä puikot. Ohjetta ei ollut enkä perusukkaa halunnut tehdä, joten tiirailin Ravelryssä Cookie A:n Sock innovationin ohjeita ja Kai-Mei (rav it) valikoitui malliksi helpon alkunsa takia. Onnistuin arvaamaan silmukkaluvun ja resorin oikein kuvan perusteella, kotona jatkoin sukkaa sitten ohjeen mukaan. Sukka jäi hautumaan jostain syystä keskeneräisten sekaan kunnes nyt pakkasten alkaessa palasin ohjeen pariin. Viikossa kudoin sukan loppuun, sille parin ja vielä siskollekin omat pinkit  Kai-Meinsä.

Kai-Mei
lanka: Turkoosit  Linie 3 Supersocke 100 74 grammaa (koko 39), pinkit tunnistamaton ohut sukkalanka (koko 38 ja hieman lyhyempi varsi) 61 grammaa
puikot 2,5 ruusupuiset sukkikset

Sukat olivat yllättävän helpot ja nopeat tehdä, tykkään mallista kovasti. Olisi pitänyt tosin käyttää pienempiä puikkoja, nyt sukat jäivät vähän löysäksi. 

Siskontytöllekin halusin kutoa sukat lämmittämään tennareissa kesät talvet kulkevia varpaita. Nuori neiti on 14 vuotta, joten halusin kutoa katu-uskottavat sukat ilman hörselöitä, mutta jotenkin erikoiset. Langaksi valitsin ainoan violetin sukkalankani, koska se on yksi neidin lempiväreistä. Mallia sain etsiä tovin, kunnes törmäsin Kalajoki-malliin.Ohje on kirjoitettu Nalle-langalle, joten muokkasin silmukkaluvun vastaamaan ohutta lankaani.

Kalajoki
lanka: Austerman Step Classic, 57 grammaa, silmukoita 60 koko n. 38
puikot 2,5 knit pro sukkikset

Vuosi sitten kudoin itselleni ihanan harmaan torkkupeiton Esiton lenkkimohairista. Peitto on ollut meidän perheessä tosi suosittu lämpönsä ja joustavuutensa sekä pehmeytensä takia. Ehdoton suosikki kutomuksistani. Hiihtolomalla oltiin perheen kanssa suuntaamassa pohjoiseen. Siskolle ja tyttärellensä kudoin ylläolevat sukat, mutta isälle halusin tehdä muuta, joten päädyin torkkupeittoon. Isällä on ilmennyt sydänvaivoja ja herra nukkuu hyvinkin usein päivätorkut sohvalla, joten ajattelin peiton tulevan tarpeeseen. Värin nappasin isän olohuoneen verhoista. Langan jouduin ostamaan, kun sitä ei varastossani ollut. Yhtään ei onneksi jäänyt jäljelle, sain molemmissa peitoissa käytettyä langan niin tarkkaan, että jäljelle jäi vain kohtuullinen päättelylanka.

Malli: Torkkupeite
Lanka: Esito lenkkimohair 236 grammaa
Puikot: 15 Knit Pro pyöröpuikot

Tarpeeseen kudoin myös muutaman tiskirätin. Neulotuista räteistä en enää suostu luopumaan ja entiset olivat jo huonossa kunnossa. Näissä räteissä olen tykästynyt erityisesti Novitan Bambu-lankaan ja kaikki nämä rätit onkin kudottu siitä. 

Tiskirätit

Lanka: Novita bambu

Puikot: 3,5, bambupyöröt, neljä rättiä yhteensä 81 grammaa.

Tuon lenkkimohairin lisäksi olen lisäksi ostanut 100 grammaa bambulankaa, ettei rättitehdas pysähdy langan lopetukseen ja ostinpa kerän vaaleanpunaista Kidettäkin, kun siihen törmäsin.

Inventaariota

Tiedän, että moneen muuhun neulebloggariin verrattuna lankavarastoni ovat suorastaan pienehköt, mutta itseäni tämäkin määrä jo häiritsee. Jotta pysyisin paremmin kärryillä siitä mitä minulla on ja kuinka paljon mitäkin laatua, olen vienyt lankojani Ravelryn lankakirjanpitoon. Kaikki kokonaiset kerät olenkin sinne jo saanut vietyä, mutta töissä kiinni olevat+niihin jonottavat kaverit eivät kirjanpitoon ole päätyneet eivätkä myöskään keränloput. Tylsän kirjanpitotyön tulokseksi sain lankavarastoni painoksi 12 kg 822,5 grammaa. Määrä voi kasvaa, jos jemmoista löytyy lisää keriä tai päivittelen lisää epämääräisyyksiä listaan. Tavoitteeksi asetan kuitenkin sen, että varasto ei hirveästi tuosta kasvaisi ostamalla ja saisi pudota reilusti alle 10 kilon.



Ostoksia olen hyvistä päätöksistä huolimatta tämänkin vuoden puolella jo suorittanut. Tapion kaupassa oli joskus joulun, uuden vuoden tienoilla Limat tarjouksessa ja niihin sorruin kahdentoista kerän verran. Haaveena olisi tehdä niistä itselleni neuletakki, ehkä tämä. Aloitan takin joka tapauksessa vasta kun olen saanut vähennettyä keskeneräisiäni, joten malli saattaa vielä muuttua.

Liman lisäksi ostin tyttöjen kevätpipoja varten Dropsin merino extra fineä yhteensä neljä kerää. Ihanan pehmeä lanka ja kauniit syvät värit. Niihin malli on vielä hakusessa.


Novitan kevään langatkin ovat saapuneet kauppoihin ja ennakkoin pienten tyttöjen kaipuuta bling-blingiin ja ostin heille langat myös kimalluspipoihin, yhteensä 4 kerää Kidettä. Lankahan on silkkaa muovia, mutta pienten tyttöjen mielestä ah, niin ihanaa.

Jos nyt joku haluaa stashiani Ravelryssä tutkia, niin löydyn sieltä nimellä Tuittunen. 

Kevään värejä

Leikkotulppaanit tuovat ensimmäisen aavistuksen keväästä. Pihakasveina en niistä niin välitä, mutta maljakossa ne ovat kauneinta mitä tiedän. Niiden muodot ja värit ovat niin herkkiä, mutta elinvoimaisia. Onnea on se, kun leikkotulppaanit ovat niin edullisia, että niitä raaskii ostaa maljakkoon joka viikko.



Keväällä, kun talven ote hellittää, alan muutenkin kaivata värejä. Jo viime tammikuussa kudoin itselleni Revontuli-huivin muinoin messuilta Priiman osastolta ostamastani langasta. Malli on ihana ja tuo tämän tyyppisten liukuvärjättyjen lankojen värin todella kauniisti esiin. Vyyhti, tai itse asiassa vyyhdit, olivat varsinaisia maanantaikappaleita ja täynnä solmuja. Päätellessäni laskin 24 langanpäätä! Kerrankin onnistuin käyttämään langan loppuun asti, päättelykerroksenkin tein siniharmaalla vironvillalla, mutta sitä ei juurikaan huomaa.

Vaikka kaipaankin jo kevättä, niin ulkona on kyllä tällä hetkellä todella kaunista. Ihania nämä valkeat talvet!