29.5.2008

Toukokuu on melkein ohi!


Toukokuu on melkein ohi ja Salaiset neuleystävät ovat urakalla paljastaneet henkilöllisyyksiään. Minun Salaiseni lähetti viimeisen paljastavan pakettinsa jo pari viikkoa sitten ja ystäväkseni paljastui Eija Äititäti -blogista. Kiitos sinulle tästä keväästä!

Paketista löytyi kaksi kerää Järbo Garnin puuvillalankaa ja sain ehdotuksen tehdä tämän topin. Malli on kiva ja ehkä tulenkin kutomaan tuon. Toppi tosin tuskin tulee jäämään valkoiseksi, sillä en osaa sitä väriä käyttää ollenkaan. Edes hääpukuni ei ollut valkoinen. Paketissa oli myös jääkaappi-magneetti, 2 Puuhapete-karkkiaskia sekä Austermanin Stepistä tehdyt sukat. Sukissa on 9 to 5 -mallista napattu kiva palmikko ja ihanan istuvat tiimalasikantapäät. Sukat olivat just sopivat ja istuvat. Sukat on kudottu kärjestä ja harmikseni toinen sukka lähti purkautumaan varresta jo toisella käytöllä. En ole sitä vielä korjannut, kun lankaa on niin pelottavan vähän, joten silmukat saavat vielä odotella puikolla.

Täällä on taas kiirettä pitänyt. Meidän toukokuu on aina täynnä juhlia ja useimmiten miehen töissäkin on juuri silloin kiireisin aika. Itsekin innostuin kotirouvana hääriessäni haalimaan vähän turhan paljon kaikkea kontolleni, joten täällä on juostu tukka putkella stressaten ja tervehditty blogiukon kanssa ovella matkalla vastakkaisiin suuntiin. Omaa bloggaamistani on haitannut myös blogiukon työskentely iltaisin kotona, mokoma on rohmunnut nettiyhteytemme ja jättänyt minulle vain piuhattoman koneen. Kaiken muun kiireen lisäksi päätin tutkintouudistuksen häämöttäessä muutaman kuukauden päässä valmistua yliopistosta. Nyt on vielä yksi essee tekemättä ja kahden kuukauden päästä voin kertoa olenko taiteiden kandidaatti vai en.

Yhden ison työnkin olen saanut valmiiksi. Olin luvannut tehdä Vaaka ry:n ständille Maailma kylässä- festareille arpajaisten pääpalkinnoksi tilkkupeiton. Peitto on kasattu 40:stä iloisen värisestä tilkusta. Yhden tilkun koko oli 24x24 cm. Peittoon oli varattu 10 kerää Seiska Veikkaa ja n. puolikas kerä jäi.
















Keltaiset ja vihreät tilkut olivat helmineule-reunusta lukuun ottamatta sileitä, mutta Vaakan tunnuksen mukaisesti neuloin oransseihin tilkkuihin sydänkuvion. Ohjeen kuvioon löysin täältä. Samassa blogissa on enemmänkin ohjeita nurjilla silmukoilla tehtäviin kuvioihin. Palat yhdistin toisiinsa rapuvirkkauksella, virkkasin myös kertaalleen peiton ympäri. Suureksi surukseni kukaan ei onnistunut voittamaan peittoa itselleen, joten se taitaa odottaa Vaakan varastossa ensi vuoden festareita.

Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3 ½ bambupyöröt
Paino: n. 1450 g (unohdin punnita)
Koko: n. 192 cm x 120 cm

3 kommenttia:

Eija kirjoitti...

Moikkis,
Miten maailmassa sukka on purkaantumaan lähtenyt eipä ennen ja taas nyt, mutta laitan sulle lankakerän lopun että saat sen korjattua.

Tinttara kirjoitti...

Kiitoksia ihanista SNY-paketeista! Kirjoitan viimeisestäkin blogiin, kunhan nyt vain löydän kameran piuhan.

Taija K kirjoitti...

Tosi ihana peitto! Mulla on aikomuksena tehdä myös torkkupeitto tilkuista, mutta kammottaa ajatus tilkkujen yhdistelystä. Onneksi Jämä-Ullassa oli Kaaospeiton ohje, eipä tarvitse yhdistää.