Himo

Viimeisen viikon olen tuntenut voimakasta halua, niin voimakasta, että sitä pitää kutsua himoksi. Olen himoinnut nappeja, tarkemmin sanoen haluaisin ison lasipurkin täyteen nappeja, kaiken kokoisia, kaiken värisiä nappeja. Ei väliä materiaalilla, reikien määrällä, kunhan olisi nappeja. En tiedä mikä tämän himon on synnyttänyt, ehkä pään omituisesti sekoittavat kevättunteet tulivat jo.




















On minulla nappeja, mutta niitä on kovin vähän, eivätkä ne ole lasipurkissa. Tällä hetkellä nappini ovat vanhassa piipputupakka-rasiassa. Rasia on aika pieni, vain n. 20 cm x 10 cm, eikä se ole kovin korkea. Mutta nappeja siinä on, niitä on monen värisiä, on uusia ja vanhoja. Mutta niitä on niin vähän. En ymmärrä miksi haaveeseeni kuulu lasipurkki, sillä mielestäni ainoa oikea paikka säilyttää nappeja, on peltirasia. Vain sellaisessa niistä lähtee oikeanlainen rapina nappeja hypisteltäessä.

Viikonloppuna himoni yltyi niin kovaksi, että minun oli lähdettävä metsästämään nappeja kirpputoreilta. Jos nappeja tarvitsee projekteja varten, mennään nappikauppaan. Jos sisuksia kalvaa himo, etsitään kirpputoreilta paripuolia käytettyjä nappeja, joilla on luonnetta ja historiaa. Aarrenapit saavat olla kuluneita, ne eivät tarvitse paria, niiden ei tarvitse olla tietyn värisiä.


Kirpputoreilta löytyy hassuja nappeja, nappeja joita ei ostaisi uutena kaupasta. Olen yrittäyt miettiä minkälaisessa vaatteessa on ollut ihmishahmoinen nappi, mutta en ole keksinyt. En tiedä tulenko koskaan käyttämään sitä mihinkään, mutta se ei haittaa. Minulle riittää, että se on rasiassani, josta sen voin aika ajoin ottaa esille, tutkia ja laittaa pois. Nuo kaksi valkoista nappia metallikeskiöillä löytyivät eri kirppareilta, toinen on kultainen ja toinen hopeinen ja kiinnitykset ovat erilaiset, mutta kuviointi on aivan sama. tähän kuvaan valikoitui vain vaaleita nappeja, mutta löysin myös tummia. Pienet vaaleat helmiäisnapit alalaidassa ovat projektia varten ja ne on haettu nappikaupasta. Materiaalin vuoksi ne ovat kauniita uusinakin.


Nämä ovat vanhoja nappejani. Kultareunaiset sydämet olen itse ostanut talvitakkini napeiksi ja nämä rasiassa olevat ovat varanappeja. Muuten kaikki nämä napit ovat joko vaatteista irroitettuja/irroneita tai varanappeina tulleita. Metalliset koristeet ovat ikivanhoista farkuistani, niitä oli enemmänkin, mutta muut ovat kadonneet.

Napin ei tarvitse olla koristeellinen tai erikoinen ollakseen mielenkiintoinen, arkiset napitkin kertovat tarinoita. Nämä ovat pelkkää muovia, joissakin on kiinnityslangatkin tallella, mutta ei se niiden arvoa alenna. Nappirasiani aartet eivät ehkä ikinä päädy mihinkään ompelukseen tai neuleeseen, mutta se ei johdu siitä etteivät ne kelpaisi. Näille napeille pitää löytyä aivan erityinen kohde, jotta raaskisin luopua niistä.