Tänään oli punnituspäivä ja kolmen viikon miinussaldo on nyt 2,5 kiloa, viikossa oli lähtenyt 0,9 kg. Epäilin vähän jo kuinka käy, kun tuli tilkkujen yössä sumeilematta syötyä oikeita rasvaisia herkkujuustoja. Vitsi, että maistui. Olen arkikäytössä siirtynyt 5 prosenttisiin juustoihin, joten nuo herkut maistuivat varmaan siksikin niin hyviltä. Tosin täytyy myöntää, että myös nuo 5% juustot ovat nykyään hyviä, eikä enää saa männävuosien Minoran(?) kaltaista läpinäkyvää kumijuustoa.
Paikkariryhmässä puhuttiinkin tänään vähärasvaisista juustoista ja siellä vinkattiin ainakin Ompun cittarissa myytävästä voimakkaasta Itävaltalaisesta Tilsit-juustosta, jossa on vain 7% rasvaa. Tilsit on aina ollut yksi lemppareitani, joten tiedän mitä huomenna kaupassa hyppää ostoskoriin. Painonvartijatapaamisissa on monesti tuotemaistiaisia kevyttuotteista, mikä on kiva tapa kokeilla uutuksia, ettei tarvitse kaupasta ostaa isoa pakkausta sokkona. Tänään maisteltiin paikkarien omia tosi hyviä toffeepatukoita sekä jotain uusia kevytä ruissnackseja, jotka käyvät kyllä sipsien korvikkeista ihan hyvin. Itse tykkäsin niistä eniten juustonmakuisista. Snacksien nimeä en kyllä muista.
Nyt täytyy valmistella lapset sänkyyn. Heti, kun lapset ovat nukkumassa, niin palkitsen itseni yhdellä paikkarien suklaatoffeepatukalla ja ehkä jopa lasillisella punaviiniä. Tuli punnituksen pelossa syötyä päivällä niin vähän, joten on pisteitä jemmassa.
27.9.2007
25.9.2007
Lämmintä vauvalle
Meidän tytöt saivat uuden serkkupojan viikko sitten sunnuntaina ja tein tämän setin hänelle syntymälahjaksi. Setti valmistui jo sunnuntaina, mutta jaksoin purkaa kameran vasta tänään. Lahja vietiin jo eilen perille ja oli ainakin äidille mieluinen.
Lankana on Drops alpakka takissa kaksinkertaisena ja sukissa sekä tumpuissa yksinkertaisena. Tumput virittelin itse, muut neuloin Dropsin malleilla. Takin malli oli kohtuullisen leveä, mutta ehkäpä se Lenni leviää takkiin sopivaksi. Koko setti painoi 225 gr ja valmistui syyskuussa ostetuista langoista.
Kuvassa taka-alalla kurkistelee blogikissa Milla.
Tilkkujen yö on ohi
Tilkkujen yö vietettiin mallikkaasti ja tosi kivaa oli. Kiitos järjestäjille! Tikuttelimme Ruoholahden kappelilla ja kyllähän se nauratti hieman suunnata sinne lauantai-iltana puikot kassista pilkottaen mäyräkoiria taluttavien nuorten ohi. Itse neuloin puoli viiteen ja paikalle jäi ainakin viisi virkeätä työmyyrää, toivottavasti jaksoitte kotia asti ennen kuin uni tuli.
Aloittelin illassa yhtä tilkkua, mutta päätinkin kutoa vielä keskeneräisen Koukkuniemeen matkalla olevan ponchon loppu
un. Kudoin sitä omasta langasta, joten miinuksia saldoonikin siis sain. Kuva on otettu neljän jälkeen aamusella, joten sensuroin yleisen mielenrauhan nimissä naamani siitä pois. Ei ollut enää kaunis näky. Kiitos muuten Niinalle kuvasta!
Ponchon tein Novitan nettisivuilta kaivamallani ohjeella, ohje on toki ollut lehdessäkin. Lankana oli seiskaveikka ja sitä kului n. 250 grammaa. Langanjämän n. 50 grammaa lahjoitin Vaakalle tilkkuihin. Puolet tuosta 300 grammasta oli vanhaa varastoa, joten sain 150 grammaa kulutettua varastostani. Silmukoita minulla oli 61 ja poncho muodostui kahdesta kaitaleesta ja niiden koko oli n. 50 cm x65 cm. Tykästyin malliin niin, että olen nyt kutomassa itselleni samanlaista hieman reilumpana, langat löysin onneksi varastostani.
Lisää lankaakin eksyi mukaan pikkuisen päällee 800 grammaa. Pelastin lahjoituslangoista mukaani pussillisen kauniin sävyisiä ohkaisia lankoja, joista saa aika kauniin peiton kunhan vain maltan taas tilkkuja neuloa.
Laihdutus ei tilkkujen yössä onnistunut ihan niin hyvin kuin olin ajatellut. Tarjoilu oli järjestetty nyyttikestihengessä ja pöytään oli kannettu melkoisia herkkuja enkä ihan kaikkea voinut vastustaa, etenkin herkkujuustoja tuli syötyä turhan runsaasti. Torstaina näkee sitten virallisessa punnituksessa kuinka kävi.
Aloittelin illassa yhtä tilkkua, mutta päätinkin kutoa vielä keskeneräisen Koukkuniemeen matkalla olevan ponchon loppu
un. Kudoin sitä omasta langasta, joten miinuksia saldoonikin siis sain. Kuva on otettu neljän jälkeen aamusella, joten sensuroin yleisen mielenrauhan nimissä naamani siitä pois. Ei ollut enää kaunis näky. Kiitos muuten Niinalle kuvasta!Ponchon tein Novitan nettisivuilta kaivamallani ohjeella, ohje on toki ollut lehdessäkin. Lankana oli seiskaveikka ja sitä kului n. 250 grammaa. Langanjämän n. 50 grammaa lahjoitin Vaakalle tilkkuihin. Puolet tuosta 300 grammasta oli vanhaa varastoa, joten sain 150 grammaa kulutettua varastostani. Silmukoita minulla oli 61 ja poncho muodostui kahdesta kaitaleesta ja niiden koko oli n. 50 cm x65 cm. Tykästyin malliin niin, että olen nyt kutomassa itselleni samanlaista hieman reilumpana, langat löysin onneksi varastostani.
Lisää lankaakin eksyi mukaan pikkuisen päällee 800 grammaa. Pelastin lahjoituslangoista mukaani pussillisen kauniin sävyisiä ohkaisia lankoja, joista saa aika kauniin peiton kunhan vain maltan taas tilkkuja neuloa.
Laihdutus ei tilkkujen yössä onnistunut ihan niin hyvin kuin olin ajatellut. Tarjoilu oli järjestetty nyyttikestihengessä ja pöytään oli kannettu melkoisia herkkuja enkä ihan kaikkea voinut vastustaa, etenkin herkkujuustoja tuli syötyä turhan runsaasti. Torstaina näkee sitten virallisessa punnituksessa kuinka kävi.
22.9.2007
-1,6 kiloa!
Torstaina tuli kaksi painonvartijaviikkoa täyteen ja kiloja oli huvennut yhteensä 1,6 kiloa. Olen aloitukseen ihan tyytyväinen.
Tuo painonvartijoissa laihduttaminen sopii minulle. Toki voisin halvemmalla pitää itsekseni ruokapäiväkirjaa, mutta tarvitsen sitä, että joku toinen punnitsee minut. Se että joku toinen näkee painoni, on minulle tarpeellinen motivointi ruokien ylöskirjaamiseen. Itse asiassa tässä laihduttamisessa huomaan, että tuo ruokien ylöskirjaaminen on se asia missä laiskottelen helpoiten. Jaksan kyllä kytätä herkkujen syöntiäni, mutta en aina välttämättä sitä arkiruuan syömistä, joten päivään kertyy niistä yllättävän helposti ylimääräisiä kaloreita, vaikka käyttäisikin vähärasvaisia aineksia.
Laihduttaminen niinkään ei ollut minulle koskaan ongelma, vaan kevyemmän painon ylläpitämien. Nyt taisin liittyä paikkareihin ainakin neljättä, ehkä jopa viidettä kertaa, ja kerta kerralta olen painavampi. Ensimmäisestä kerrasta taidan painaa n. 20 kiloa enemmän, toki olen välillä laihtunutkin ihan reilustikin.
Olen ollut kuopuksen kanssa kotona reilun vuoden ja sinä aika olen kerännyt n. 13 lisäkiloa. Raskauskilot karistin muutamassa viikossa vieläpä seitsemän kiloa miinuksen puolelle, joten nämä saavutetut kilot ovat ihan kotonaolokiloja. Suurimman osan taisin saada aikaiseksi viime syksynä syömällä vähintään kilon suklaata viikossa. Se oli sitä aikaa, kun imetin täyspäiväisesti eikä ruuanlaittoon ollut aikaa, mutta suklaata oli nopea kaivaa kaapista pahimpaan nälkään. Äitiysavustukseen pitäisi kyllä kuulua ilmainen ateriapalvelu ensimmäisen puolen vuoden ajan, jotta pienten lasten äidit saisivat terveellistä ja täyspainoista ruokaa säännöllisesti. Siitähän olisi hyötyä ihan kansanterveydellisesti.
Herkuista en ole kyllä tyystin luopunut tämän laihdutuksen aikana. Meillä on ollut tapana käydä työviikon päätteeksi perjantaina saunassa ja saunailtaamme on aina kuulunut olut ja pizza. Saunaoluesta luovuin, mutta pizzasta en. En pidä sitä pahana, että syön säännöllisesti sen yhden pizzan viikossa, jos muuten tarkkailen syömisiäni ja juomisiani. Oluen tosiaankin vaihdoin vissyyn ja lightlimsaan, joten onhan sekin jotain. Olutta juon toki edelleen silloin tällöin, jos pistetilanteeni niin sallii.
Tänään onkin sitten hurvittelun ja houkutusten ilta! Tilkkujen yötä vietetään pääsääntöisesti tänään ja ainakin Helsingissä on tarjolla kaikenlaista herkkua nyyttikestihengessä. Toivon, että itsekurini jaksaa ohittaa kalorisimmat herkut ja sallii minun syödä vain niitä kevyimpiä, joita itse ainakin olen viemässä. Niin tai näin, pisteitä en jaksa julkisesti laskea, syön sitten loppuviikon (painonvartijaviikkoni päättyy torstaina) pikkaisen kevyemmin. Hauskaa Tilkkujen yötä kaikille innokkaille kutojille ympäri Suomen!
Tuo painonvartijoissa laihduttaminen sopii minulle. Toki voisin halvemmalla pitää itsekseni ruokapäiväkirjaa, mutta tarvitsen sitä, että joku toinen punnitsee minut. Se että joku toinen näkee painoni, on minulle tarpeellinen motivointi ruokien ylöskirjaamiseen. Itse asiassa tässä laihduttamisessa huomaan, että tuo ruokien ylöskirjaaminen on se asia missä laiskottelen helpoiten. Jaksan kyllä kytätä herkkujen syöntiäni, mutta en aina välttämättä sitä arkiruuan syömistä, joten päivään kertyy niistä yllättävän helposti ylimääräisiä kaloreita, vaikka käyttäisikin vähärasvaisia aineksia.
Laihduttaminen niinkään ei ollut minulle koskaan ongelma, vaan kevyemmän painon ylläpitämien. Nyt taisin liittyä paikkareihin ainakin neljättä, ehkä jopa viidettä kertaa, ja kerta kerralta olen painavampi. Ensimmäisestä kerrasta taidan painaa n. 20 kiloa enemmän, toki olen välillä laihtunutkin ihan reilustikin.
Olen ollut kuopuksen kanssa kotona reilun vuoden ja sinä aika olen kerännyt n. 13 lisäkiloa. Raskauskilot karistin muutamassa viikossa vieläpä seitsemän kiloa miinuksen puolelle, joten nämä saavutetut kilot ovat ihan kotonaolokiloja. Suurimman osan taisin saada aikaiseksi viime syksynä syömällä vähintään kilon suklaata viikossa. Se oli sitä aikaa, kun imetin täyspäiväisesti eikä ruuanlaittoon ollut aikaa, mutta suklaata oli nopea kaivaa kaapista pahimpaan nälkään. Äitiysavustukseen pitäisi kyllä kuulua ilmainen ateriapalvelu ensimmäisen puolen vuoden ajan, jotta pienten lasten äidit saisivat terveellistä ja täyspainoista ruokaa säännöllisesti. Siitähän olisi hyötyä ihan kansanterveydellisesti.
Herkuista en ole kyllä tyystin luopunut tämän laihdutuksen aikana. Meillä on ollut tapana käydä työviikon päätteeksi perjantaina saunassa ja saunailtaamme on aina kuulunut olut ja pizza. Saunaoluesta luovuin, mutta pizzasta en. En pidä sitä pahana, että syön säännöllisesti sen yhden pizzan viikossa, jos muuten tarkkailen syömisiäni ja juomisiani. Oluen tosiaankin vaihdoin vissyyn ja lightlimsaan, joten onhan sekin jotain. Olutta juon toki edelleen silloin tällöin, jos pistetilanteeni niin sallii.
Tänään onkin sitten hurvittelun ja houkutusten ilta! Tilkkujen yötä vietetään pääsääntöisesti tänään ja ainakin Helsingissä on tarjolla kaikenlaista herkkua nyyttikestihengessä. Toivon, että itsekurini jaksaa ohittaa kalorisimmat herkut ja sallii minun syödä vain niitä kevyimpiä, joita itse ainakin olen viemässä. Niin tai näin, pisteitä en jaksa julkisesti laskea, syön sitten loppuviikon (painonvartijaviikkoni päättyy torstaina) pikkaisen kevyemmin. Hauskaa Tilkkujen yötä kaikille innokkaille kutojille ympäri Suomen!
18.9.2007
Lisääntymisiä
Onpas taas kiirettä pitänyt eikä tännekään kerkiä kirjoittelemaan. Kutonut sentään olen ja lankakaupoillakin tuli käytyä. Suunnistin perjantaina Soukan Menitaan, kun oli auto kerrankin käytössä.
Olin suunnitellut käyntini hyvin, jotta ei tulisi ostettua liikaa tai hutilankoja. Itse ostan yleensä liian vähän yhtä laatua, jos ei ole mitään mielessä etukäteen. Nyt mietin tarpeet etukäteen, etsin malleja ja kirjoitin ihan kauppalistan. Mukaan tarttui sitten vähemmän kuin aioinkaan, mutta silti kotiini lähti 750 grammaa lankaa. Ostin omille tytöille pipo ja kaulurilangaksi 200 gr vaaleanpunaista Dropsin alpakkaa ja vielä nuorimmaisen villatakkiin 300 grammaa ihanaa luonnonvalkoista Sublime baby cashmere merino silkiä. Sukuun oli syntymässä vauva ja vähän viime hetkillä tuli mieleen tehdä ihana neule syntymälahjaksi. Suunnitelmissa oli tehdä Suuri käsityölehdessä viime keväänä ollut iki-ihana 50-lukulainen villatakki ja myssy silkkivillasta. Tuollaista lankaa ei löytynyt, joten ostin Dropsin alpakkaa luonnonvalkoisena. Lisäksi ostin elämäni ensimmäiset bambupyöröt. Tarkoitus oli ostaa vielä itselle lankaa pipo, kaulahuivi ja lapas-settiin, mutta en löytänyt kivaa ihana lanka-ihana väri yhdistelmää. Ostin siis ainakin 500 grammaa vähemmän kuin oli tarkoitus!
Uusista ostoksistani olen kutonut vasta pikkuisen tulokkaan villatakkia. Projekti on edennyt hitaammin kuin ajattelinkaan. Ensin ostamani lanka ei soveltunut ajattelemaani malliin. Vaihdoin Dropsin omaan alpakalle suunniteltuun malliin ja edelleen homma ei toiminut. Takista tuli ihan muodoton. Sunnuntai-aamuna tuli ilmoitus pienen pojan syntymästä ja löysin sopivan mallinkin. Nyt olen sitä kilkutellut ja takki on hilkkua vaille valmis, lisään sitten myöhemmin kuvia valmiista takista. Lankaa jää vielä ainakin sukkiin ja ehkä tumppuihin, ne neulon myös.
Ehdin kokeilemaan jo uusia bambupuikkojanikin ja että ne ovat ihanat. En olisi ikinä uskonut, että puikot voisivat vaikuttaa noin paljon kutomismukavuuteen. Tästä lähtien en enää muunlaisia puikkoja ostakaan!
Nyt jatkan villatakin viimeisen hihan viimeistä kolmea senttiä ja sitten viimeistelytöihin. Lenni pääsee kotiin perjantaina ja olisihan se kiva, jos takki siellä jo odottelisi.
Olin suunnitellut käyntini hyvin, jotta ei tulisi ostettua liikaa tai hutilankoja. Itse ostan yleensä liian vähän yhtä laatua, jos ei ole mitään mielessä etukäteen. Nyt mietin tarpeet etukäteen, etsin malleja ja kirjoitin ihan kauppalistan. Mukaan tarttui sitten vähemmän kuin aioinkaan, mutta silti kotiini lähti 750 grammaa lankaa. Ostin omille tytöille pipo ja kaulurilangaksi 200 gr vaaleanpunaista Dropsin alpakkaa ja vielä nuorimmaisen villatakkiin 300 grammaa ihanaa luonnonvalkoista Sublime baby cashmere merino silkiä. Sukuun oli syntymässä vauva ja vähän viime hetkillä tuli mieleen tehdä ihana neule syntymälahjaksi. Suunnitelmissa oli tehdä Suuri käsityölehdessä viime keväänä ollut iki-ihana 50-lukulainen villatakki ja myssy silkkivillasta. Tuollaista lankaa ei löytynyt, joten ostin Dropsin alpakkaa luonnonvalkoisena. Lisäksi ostin elämäni ensimmäiset bambupyöröt. Tarkoitus oli ostaa vielä itselle lankaa pipo, kaulahuivi ja lapas-settiin, mutta en löytänyt kivaa ihana lanka-ihana väri yhdistelmää. Ostin siis ainakin 500 grammaa vähemmän kuin oli tarkoitus!
Uusista ostoksistani olen kutonut vasta pikkuisen tulokkaan villatakkia. Projekti on edennyt hitaammin kuin ajattelinkaan. Ensin ostamani lanka ei soveltunut ajattelemaani malliin. Vaihdoin Dropsin omaan alpakalle suunniteltuun malliin ja edelleen homma ei toiminut. Takista tuli ihan muodoton. Sunnuntai-aamuna tuli ilmoitus pienen pojan syntymästä ja löysin sopivan mallinkin. Nyt olen sitä kilkutellut ja takki on hilkkua vaille valmis, lisään sitten myöhemmin kuvia valmiista takista. Lankaa jää vielä ainakin sukkiin ja ehkä tumppuihin, ne neulon myös.
Ehdin kokeilemaan jo uusia bambupuikkojanikin ja että ne ovat ihanat. En olisi ikinä uskonut, että puikot voisivat vaikuttaa noin paljon kutomismukavuuteen. Tästä lähtien en enää muunlaisia puikkoja ostakaan!
Nyt jatkan villatakin viimeisen hihan viimeistä kolmea senttiä ja sitten viimeistelytöihin. Lenni pääsee kotiin perjantaina ja olisihan se kiva, jos takki siellä jo odottelisi.
10.9.2007
Alkutilanne
Hups, olinkin tänne unohtanut laittaa alkutilanteeni. No tässä se on:
Lankoja varastoistani löytyi elokuun viimeinen päivä 6,3 kg eli tavoitepaino lankavarastolleni on 5670 grammaa. Kulutukseni pitäisi siis olla 630 g + tuo ostettu 150 g. Ei paha lukema ollenkaan, paitsi jos sorrun ostelemaan enemmänkin lankaa.
Oma tavoitepainoni on n. 84 kg ja pudottaa täytyisi reilu 9 kiloa. Tuo on jo vähän vaikeampaa. Harmi, ettei omia kiloja pysty lahjoittamaan tai myymään. Sallivatkohan säännöt rasvaimun?
Lankoja varastoistani löytyi elokuun viimeinen päivä 6,3 kg eli tavoitepaino lankavarastolleni on 5670 grammaa. Kulutukseni pitäisi siis olla 630 g + tuo ostettu 150 g. Ei paha lukema ollenkaan, paitsi jos sorrun ostelemaan enemmänkin lankaa.
Oma tavoitepainoni on n. 84 kg ja pudottaa täytyisi reilu 9 kiloa. Tuo on jo vähän vaikeampaa. Harmi, ettei omia kiloja pysty lahjoittamaan tai myymään. Sallivatkohan säännöt rasvaimun?
Ahkeroinnin jäljet
Blogia en ole muistanut päivittää, mutta ahkerana olen ollut. Neulonut olen liki joka ilta. Pari iltaa piti pitää ihan väkisin vapaata, kun puikkojen kanssa on tullut muina iltoina valvottua 2-3 asti. Kaikille on varmasti tuttua: mä kudon vielä tän rivin/puikon/kuvion valmiiksi. No, vapaailtojen ansiosta sain nukuttua univelkaa pois.
Ensimmäiseksi valmistuivat tossut Huopasesta kaverin maanantaina syntyneelle vauvalle. No, itse asissa tossut eivät huopuneetkaan koneessa niin paljon kuin olisi pitänyt ja ovat riittävän isot meidän 4 vuotiaalle. Hyvä, jos tulevat käyttöön. Saatan vielä kutoa noihin resorit, mutta Tuulia on ollut tyytyväinen näinkin.
Tossut
Malli: Novita syksy 2007
Lanka: Huopanen
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 100 g
Lanka oli muutaman vuoden kaapissa marinoitunutta ja kissatkin olivat kerän löytäneet. Meidän kissat harvemmin kerillä leikkivät, mutta tykkäävät kyllä käydä tamppaamassa lankaa, tuloksena olikin osittain huopunutta lankaa. Hyvin tuota vielä kutoi, tosin irtikiskomista oli jonkin verran tehtävä kutomisen edetessä.
Seuraavaksi valmistuivat kämmekkäät ja yksi Vaaka-tilkku Tilkkujen yötä varten. Tilkkujen yöllähän kerätään tänä vuonna peittotilkkujen lisäksi myös kohdelämmittimiä Koukkuniemen vanhainkotiin. Sinne nämäkin kämmekkäät ovat matkalla. Koukkuniemessä toivottiin värikkäitä neuleita, mutta ovatkohan nämä turhankin värikkäät.
Valepalmikkokämmekkäät
Malli Novitan sivuilta
Lanka: Isoveli colori
Puikot:4
Paino: 80 g
Kivat olivat kutoa ja tuolla valepalmikolla sai hauskaa pintaa nopeasti.
Peittotilkku
Malli: Vaaka
Lanka: sekalaista Novitaa
Paino 25 g
Vain etummaisen tilkun olen neulonut nyt syyskuun aikana, nuo taempana olevat löytyivät samoista kätköistä lankojen kanssa. Tilkkuja on nyt yhteensä kymmenen. Siitähän saa jo puolikkaan lapsen peiton!
Viimeisin ja taatusti nopein neuloa oli Ullan Crann Bethadh -kolmiohuivi. Malli oli myös varsin addiktoiva nopean lisäksi ja edelleenkin olen hämmästynyt, että tästä oikeasti tuli kolmio. Huivihan aloitetaan kolmella silmukalla leveästä päästä ja silmukoita lisäämällä päädytään kolmion kärkeen! Kuvassa huivia esittelee Tuulia.
Tämä huivikin päätyy Koukkuniemeen.
Crann Bethadh -kolmiohuivi
Ohje: Ulla/Marjut Katajala
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 140 g
Koko: l 128 cm, k 70 cm
Isommankin tuosta olisi voinut tehdä, mutta lankaa ei ollut enempää, enkä halunnut tehdä huivista raidallista.
Kaiken kaikkiaan olen siis kutonut 345 grammaa nyt syyskuun aikana! Takapakkiakin on tosin tullut: viime perjantain kauppareissulta tarttui matkaan kerä kanervan väristä seiskaveikkaa eli + 150 grammaa. Sitä lankaa minulla oli ennestään jo kerä, mutta halusin toisenkin. Olen kutomassa siitä huivia tai ponchoa Koukkuniemeen ja haluan kämmekkäät samasta langasta. Aloitin huivin jo virkkaamalla, mutta taidan purkaa hitaasti etenevän mallin ja tehdä jotain vauhdikkaampaa.
Puikoilla on myös jo puoleen väliin edennyt kuopuksen villatakki.
Omista pudotetuista grammoista ei ole vielä kerrottavaa. Aloitin kunnollisen laihduttamisen vasta viime torstaina, joten tuloksia tästä voi odotella aikaisintaan perjantain. Kunnolla olen kyllä ollut!
Ensimmäiseksi valmistuivat tossut Huopasesta kaverin maanantaina syntyneelle vauvalle. No, itse asissa tossut eivät huopuneetkaan koneessa niin paljon kuin olisi pitänyt ja ovat riittävän isot meidän 4 vuotiaalle. Hyvä, jos tulevat käyttöön. Saatan vielä kutoa noihin resorit, mutta Tuulia on ollut tyytyväinen näinkin.
Tossut
Malli: Novita syksy 2007
Lanka: Huopanen
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 100 g
Lanka oli muutaman vuoden kaapissa marinoitunutta ja kissatkin olivat kerän löytäneet. Meidän kissat harvemmin kerillä leikkivät, mutta tykkäävät kyllä käydä tamppaamassa lankaa, tuloksena olikin osittain huopunutta lankaa. Hyvin tuota vielä kutoi, tosin irtikiskomista oli jonkin verran tehtävä kutomisen edetessä.
Seuraavaksi valmistuivat kämmekkäät ja yksi Vaaka-tilkku Tilkkujen yötä varten. Tilkkujen yöllähän kerätään tänä vuonna peittotilkkujen lisäksi myös kohdelämmittimiä Koukkuniemen vanhainkotiin. Sinne nämäkin kämmekkäät ovat matkalla. Koukkuniemessä toivottiin värikkäitä neuleita, mutta ovatkohan nämä turhankin värikkäät.
ValepalmikkokämmekkäätMalli Novitan sivuilta
Lanka: Isoveli colori
Puikot:4
Paino: 80 g
Kivat olivat kutoa ja tuolla valepalmikolla sai hauskaa pintaa nopeasti.
Peittotilkku
Malli: Vaaka
Lanka: sekalaista Novitaa
Paino 25 g
Vain etummaisen tilkun olen neulonut nyt syyskuun aikana, nuo taempana olevat löytyivät samoista kätköistä lankojen kanssa. Tilkkuja on nyt yhteensä kymmenen. Siitähän saa jo puolikkaan lapsen peiton!
Viimeisin ja taatusti nopein neuloa oli Ullan Crann Bethadh -kolmiohuivi. Malli oli myös varsin addiktoiva nopean lisäksi ja edelleenkin olen hämmästynyt, että tästä oikeasti tuli kolmio. Huivihan aloitetaan kolmella silmukalla leveästä päästä ja silmukoita lisäämällä päädytään kolmion kärkeen! Kuvassa huivia esittelee Tuulia.
Tämä huivikin päätyy Koukkuniemeen.
Crann Bethadh -kolmiohuivi
Ohje: Ulla/Marjut Katajala
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 140 g
Koko: l 128 cm, k 70 cm
Isommankin tuosta olisi voinut tehdä, mutta lankaa ei ollut enempää, enkä halunnut tehdä huivista raidallista.
Kaiken kaikkiaan olen siis kutonut 345 grammaa nyt syyskuun aikana! Takapakkiakin on tosin tullut: viime perjantain kauppareissulta tarttui matkaan kerä kanervan väristä seiskaveikkaa eli + 150 grammaa. Sitä lankaa minulla oli ennestään jo kerä, mutta halusin toisenkin. Olen kutomassa siitä huivia tai ponchoa Koukkuniemeen ja haluan kämmekkäät samasta langasta. Aloitin huivin jo virkkaamalla, mutta taidan purkaa hitaasti etenevän mallin ja tehdä jotain vauhdikkaampaa.
Puikoilla on myös jo puoleen väliin edennyt kuopuksen villatakki.
Omista pudotetuista grammoista ei ole vielä kerrottavaa. Aloitin kunnollisen laihduttamisen vasta viime torstaina, joten tuloksia tästä voi odotella aikaisintaan perjantain. Kunnolla olen kyllä ollut!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)