Leikkotulppaanit tuovat ensimmäisen aavistuksen keväästä. Pihakasveina en niistä niin välitä, mutta maljakossa ne ovat kauneinta mitä tiedän. Niiden muodot ja värit ovat niin herkkiä, mutta elinvoimaisia. Onnea on se, kun leikkotulppaanit ovat niin edullisia, että niitä raaskii ostaa maljakkoon joka viikko.
Keväällä, kun talven ote hellittää, alan muutenkin kaivata värejä. Jo viime tammikuussa kudoin itselleni Revontuli-huivin muinoin messuilta Priiman osastolta ostamastani langasta. Malli on ihana ja tuo tämän tyyppisten liukuvärjättyjen lankojen värin todella kauniisti esiin. Vyyhti, tai itse asiassa vyyhdit, olivat varsinaisia maanantaikappaleita ja täynnä solmuja. Päätellessäni laskin 24 langanpäätä! Kerrankin onnistuin käyttämään langan loppuun asti, päättelykerroksenkin tein siniharmaalla vironvillalla, mutta sitä ei juurikaan huomaa.
Vaikka kaipaankin jo kevättä, niin ulkona on kyllä tällä hetkellä todella kaunista. Ihania nämä valkeat talvet!
2 kommenttia:
Pitääkin ostaa joku päivä tulppaaneja, ne ovat kyllä niinkuin lupaus keväästä:) Vaikka minäkin kyllä tykkään kunnon talvesta, mukavaa kun ei tarvitse tarpoa pimeässä ja märässä!
Kaunis revontulihuivi!
Kiitos huivikehuista, tuo sateenkaari on värinä todella ihana!
Lähetä kommentti