Ajatuskudelmia

Ei pöllömpää!

2011-11-11T20:06:00.001+02:00

Paapiissa mahtava arvonta!

Sukkasatoa korjaamassa

2011-11-02T19:30:00.001+02:00

Mun bloggaaminen on jo säälittävää. Ja mun langan ostamisen ja kulutuksen seuraaminen on vielä säälittävämpää. Ei hajuakaan kuinka paljon olen tänä vuonna pyhistä aikeista huolimatta ostanut. Veikkaisin, että edellisen bloggauksen jälkeen olen ostanut noin 2 kiloa tai ehkä vähän päällekin. Kulutus ei ole ollut kovin kummoinen kuitenkaan. Ehkä minä nyt suosiolla poistan seurannan sivupalkista, kun en sitä muista/kehtaa päivittää.

Mutta sukkia olen tehnyt sukkasatoilun merkeissä, vaikka raportointi sen suhteen onkin takunnut ja taisin Hillokellariin tehdä kokonaista 2 postausta sadonkorjuustani.

Tuulian sukat kudoin piposta ja hanskoista sekä näistä Kalajokisukista jääneistä langoista. Sukista tuli tosi kivat, vaikka niihin tulikin vähemmän väriliukua kuin ajattelin.

Malli: Perussukat
Lanka: Austerman Step Classic ja Marks&Kattens Fame trend (656)
Puikot: Varsi 2½ ja terä 2,25
Paino: 50 gr
Koko: 34

Emilian sukat syntyivät osittain jämistä. Turkoosia Fabelia oli pakko ostaa ja käyttää, koska se on niin ihanaa. Ja todellakin väri on sekä tyttärien että äidin lempiväri. Raitalanka on tämän postauksen säärystimien jämää.

Malli: Perussukat
Lanka: Drops Fabel ja Ilun sukkalanka "Filosofiaa"
Puikot: 2,25
Paino: 36 gr
Koko: 27

Ja tässä sukat ilman jalkoja :D

Käytän hameita kesät talvet, joten jo useampana talvena olen kaipaillut käyttööni säärystimiä. Nyt sukkasatoilun tiimellyksessä ja talven lähestyessä sain viimeinkin tartuttua toimeen. Tuo käyttämäni Ilun lanka huuteli joskus Handussa kauhean kovaa ja pitihän se itselle ostaa ja vain vuosi tai kaksi myöhemmin sain kudottua sen pois. No, on sitä vielä ihan pikkuinen nöttönen kaunistamaan jotain projektia.

Malli: Some cloudy day
Lanka: Ilun sukkalanka "Filosofiaa"
Puikot: 3½
Paino: 81 gr

Viimeiseksi satooni valmistuivat paksut sukat Isoveljestä itselle. Välillä kaipaan kotikäyttöön paksumpia sukkia ja siihen Isoveli on oiva lanka. Tämän langan ostelin kesän alennusmyynneistä poistovärinä. Väri on muuten liila, vaikkei se oikein erotukaan. Näin jossakin Sukkasadon blogeista vastaavat sukat ja pitihän se apinoida. Varsinaista ohjetta ei ollut, mutta valepalmikon ohjeen löysin Ullan Rinsessa-kämmekkäistä ja sukan silmukkamäärät Novitan sivuilta.

Malli: Sukat valepalmikolla, 50 silmukkaa
Lanka: Isoveli
Puikot: 4
Paino: 136 gr
Koko: 39

Kesken jäivät raidalliset polvisukat itselle. Mutta taidan seuraavaksi siirtyä pipoihin ja lapasiin ihan vaan vaihtelun vuoksi. Lisäksi odottelisi useamman työn viimeistely, joka ei kyllä kiinnosta pätkääkään.

Jonoon järjesty

2011-02-27T22:45:00.000+02:00

Hups, se on jo helmikuun loppu. Kylläpä aika rientää ja kevätkin on lähempänä kuin viime postauksen aikaan. Talvi on näyttänyt vielä voimansa kipakoilla pakkasilla ja villasukkia ja muutakin lämmintä olen kutonut viluisille.

Ensin esiin astuvat neidit prinsessat hienohelmavarpaineen.

Vaaleanpunaiset sukat on jämäfabelista ja mystisestä punaisesta sukkalangasta, ruskean sinikirjavat isommat sukat kaapin kätköistä löytyneestä Mondial Ciao langasta.

Ruskeankirjavat:
malli. perussukka omasta päästä, koko n. 35, silmukoita 56
puikot 2,5 knit pro sukkikset
lanka: Mondial Ciao, 51 grammaa

Pinkinkirjavat:
malli: perussukka omasta päästä, koko n. 28, silmukoita 52
puikot 2,5 knit pro sukkikset
lanka: Drops Fabel ja tunnistamaton kaveri, 42 grammaa

Keväällä töissä oli enemmänkin Yt-neuvotteluihin liittyviä yleisiä kokouksia/tiedotustilaisuuksia ja joskus juuri ennen useamman tunnin tiedotustilaisuuden alkua huomasin kutimen puuttuvan. Töiden lähellä on onneksi halli ja Vihreä vyyhti, joten kipaisin sieltä turkoosin langan sekä puikot. Ohjetta ei ollut enkä perusukkaa halunnut tehdä, joten tiirailin Ravelryssä Cookie A:n Sock innovationin ohjeita ja Kai-Mei (rav it) valikoitui malliksi helpon alkunsa takia. Onnistuin arvaamaan silmukkaluvun ja resorin oikein kuvan perusteella, kotona jatkoin sukkaa sitten ohjeen mukaan. Sukka jäi hautumaan jostain syystä keskeneräisten sekaan kunnes nyt pakkasten alkaessa palasin ohjeen pariin. Viikossa kudoin sukan loppuun, sille parin ja vielä siskollekin omat pinkit Kai-Meinsä.

Kai-Mei
lanka: Turkoosit Linie 3 Supersocke 100 74 grammaa (koko 39), pinkit tunnistamaton ohut sukkalanka (koko 38 ja hieman lyhyempi varsi) 61 grammaa
puikot 2,5 ruusupuiset sukkikset

Sukat olivat yllättävän helpot ja nopeat tehdä, tykkään mallista kovasti. Olisi pitänyt tosin käyttää pienempiä puikkoja, nyt sukat jäivät vähän löysäksi.

Siskontytöllekin halusin kutoa sukat lämmittämään tennareissa kesät talvet kulkevia varpaita. Nuori neiti on 14 vuotta, joten halusin kutoa katu-uskottavat sukat ilman hörselöitä, mutta jotenkin erikoiset. Langaksi valitsin ainoan violetin sukkalankani, koska se on yksi neidin lempiväreistä. Mallia sain etsiä tovin, kunnes törmäsin Kalajoki-malliin.Ohje on kirjoitettu Nalle-langalle, joten muokkasin silmukkaluvun vastaamaan ohutta lankaani.

Kalajoki
lanka: Austerman Step Classic, 57 grammaa, silmukoita 60 koko n. 38
puikot 2,5 knit pro sukkikset

Vuosi sitten kudoin itselleni ihanan harmaan torkkupeiton Esiton lenkkimohairista. Peitto on ollut meidän perheessä tosi suosittu lämpönsä ja joustavuutensa sekä pehmeytensä takia. Ehdoton suosikki kutomuksistani. Hiihtolomalla oltiin perheen kanssa suuntaamassa pohjoiseen. Siskolle ja tyttärellensä kudoin ylläolevat sukat, mutta isälle halusin tehdä muuta, joten päädyin torkkupeittoon. Isällä on ilmennyt sydänvaivoja ja herra nukkuu hyvinkin usein päivätorkut sohvalla, joten ajattelin peiton tulevan tarpeeseen. Värin nappasin isän olohuoneen verhoista. Langan jouduin ostamaan, kun sitä ei varastossani ollut. Yhtään ei onneksi jäänyt jäljelle, sain molemmissa peitoissa käytettyä langan niin tarkkaan, että jäljelle jäi vain kohtuullinen päättelylanka.

Malli: Torkkupeite
Lanka: Esito lenkkimohair 236 grammaa
Puikot: 15 Knit Pro pyöröpuikot

Tarpeeseen kudoin myös muutaman tiskirätin. Neulotuista räteistä en enää suostu luopumaan ja entiset olivat jo huonossa kunnossa. Näissä räteissä olen tykästynyt erityisesti Novitan Bambu-lankaan ja kaikki nämä rätit onkin kudottu siitä.

Tiskirätit

Lanka: Novita bambu

Puikot: 3,5, bambupyöröt, neljä rättiä yhteensä 81 grammaa.

Tuon lenkkimohairin lisäksi olen lisäksi ostanut 100 grammaa bambulankaa, ettei rättitehdas pysähdy langan lopetukseen ja ostinpa kerän vaaleanpunaista Kidettäkin, kun siihen törmäsin.

Inventaariota

2011-01-24T10:34:00.000+02:00

Tiedän, että moneen muuhun neulebloggariin verrattuna lankavarastoni ovat suorastaan pienehköt, mutta itseäni tämäkin määrä jo häiritsee. Jotta pysyisin paremmin kärryillä siitä mitä minulla on ja kuinka paljon mitäkin laatua, olen vienyt lankojani Ravelryn lankakirjanpitoon. Kaikki kokonaiset kerät olenkin sinne jo saanut vietyä, mutta töissä kiinni olevat+niihin jonottavat kaverit eivät kirjanpitoon ole päätyneet eivätkä myöskään keränloput. Tylsän kirjanpitotyön tulokseksi sain lankavarastoni painoksi 12 kg 822,5 grammaa. Määrä voi kasvaa, jos jemmoista löytyy lisää keriä tai päivittelen lisää epämääräisyyksiä listaan. Tavoitteeksi asetan kuitenkin sen, että varasto ei hirveästi tuosta kasvaisi ostamalla ja saisi pudota reilusti alle 10 kilon.

Ostoksia olen hyvistä päätöksistä huolimatta tämänkin vuoden puolella jo suorittanut. Tapion kaupassa oli joskus joulun, uuden vuoden tienoilla Limat tarjouksessa ja niihin sorruin kahdentoista kerän verran. Haaveena olisi tehdä niistä itselleni neuletakki, ehkä tämä. Aloitan takin joka tapauksessa vasta kun olen saanut vähennettyä keskeneräisiäni, joten malli saattaa vielä muuttua.

Liman lisäksi ostin tyttöjen kevätpipoja varten Dropsin merino extra fineä yhteensä neljä kerää. Ihanan pehmeä lanka ja kauniit syvät värit. Niihin malli on vielä hakusessa.

Novitan kevään langatkin ovat saapuneet kauppoihin ja ennakkoin pienten tyttöjen kaipuuta bling-blingiin ja ostin heille langat myös kimalluspipoihin, yhteensä 4 kerää Kidettä. Lankahan on silkkaa muovia, mutta pienten tyttöjen mielestä ah, niin ihanaa.

Jos nyt joku haluaa stashiani Ravelryssä tutkia, niin löydyn sieltä nimellä Tuittunen.

Kevään värejä

2011-01-23T14:35:00.008+02:00

Leikkotulppaanit tuovat ensimmäisen aavistuksen keväästä. Pihakasveina en niistä niin välitä, mutta maljakossa ne ovat kauneinta mitä tiedän. Niiden muodot ja värit ovat niin herkkiä, mutta elinvoimaisia. Onnea on se, kun leikkotulppaanit ovat niin edullisia, että niitä raaskii ostaa maljakkoon joka viikko.

Keväällä, kun talven ote hellittää, alan muutenkin kaivata värejä. Jo viime tammikuussa kudoin itselleni Revontuli-huivin muinoin messuilta Priiman osastolta ostamastani langasta. Malli on ihana ja tuo tämän tyyppisten liukuvärjättyjen lankojen värin todella kauniisti esiin. Vyyhti, tai itse asiassa vyyhdit, olivat varsinaisia maanantaikappaleita ja täynnä solmuja. Päätellessäni laskin 24 langanpäätä! Kerrankin onnistuin käyttämään langan loppuun asti, päättelykerroksenkin tein siniharmaalla vironvillalla, mutta sitä ei juurikaan huomaa.

Vaikka kaipaankin jo kevättä, niin ulkona on kyllä tällä hetkellä todella kaunista. Ihania nämä valkeat talvet!

Kukkuu! Arvatkaa kuka?

2010-10-30T13:24:00.015+03:00

Blogitauko venyi hieman pidemmäksi kuin oli tarkoitus. Aina aioin päivittää, mutta se vain jäi. Neulominen ei onneksi ole jäänyt. Kaikkea väliaikana neulottua tulee tuskin tänne enää laitettua, mutta ehkä jotain.

Syksyyn on valmistauduttu. Itse asiassa tämän setin aloitin jo kevätkeleille, mutta sain viimeisteltyä vasta syksyksi. No, mutta valmistui ennen kuin jäi pieneksi.

Malli: Pipo Novita kevät 2010 baskeri Tico ticosta ja kynsikkäät omasta päästä
Lanka: Marks&Kattens Fame trend (656)
Puikot: 2,5 Knit Pro
Paino: yhteensä ehkä 70 g.

En tullut punninneeksi työn valmistuttua ja nyt olen jo vuorittanut pipon fleecellä. Vuorituksen opettelin käspaikan mainiolla ohjeella. Kynsikkäät raidoitin kämmenosastaan neljän kerroksen raidoilla neulomalla molemmista päistä kerää. Varret, sormet ja baskerin kudoin suoraan kerältä.

Syksyn Novitassa oli neulottu pienelle villatakki Purosta ja heti tiesin, että haluan neuloa sen kaverin melkein 1 vuotiaalle pojalle. Mallia muokkasin sen verran, että tein napinreiät nauhakiinnityksen sijaan. Napin reikiä tein 7. Napit kävin ostamassa vasta matkalla takin luovutukseen ja ompelin ne kylästellessäni, joten ihan valmiista takista ei nyt ole kuvaa. Vartalo-osan neuloin yhtenä kappaleena välttääkseni saumat ja saadakseni raidat kulkemaan nätisti. Takista tuli mielestäni tosi kaunis.

Malli: Novita syksy 2010 "Neulottu lapsen jakku"
Lanka: Novita Puro (832 metsä)
Puikot: 5
Paino: 185 gr
Koko: 86

Seuraava päivitys sitten vuoden päästä ;-)

Viimeinkin sukkasatoa

2009-09-26T22:44:00.007+03:00

Sain viimeinkin viimeisteltyä ja kuvattua jo jonkin aikaa valmiina olleet sukkani. Ja kyllä, niitä on kaksi, vaikka kuvassa poseeraakin vain vasen sukka. Lanka on kevään Sny-enkeliltä Ixulta saatua Fabelia ja mallikin on Dropsin sivuilta otettu ja sukat on itselle kudottu, vaikka pikkuisen löysiksi jäivätkin.

Malli: Sileäneuleiset DROPS sukat ”Fabel”-l angasta
Lanka: Drops Fabel
Puikot: 2,5 Knit Pro
Paino: 81 g

Sukkasatoni on käynnistynyt siis jokseenkin hitaasti, tämän sukkaparin lisäksi on valmistunut yksi sukka esikoiselle. Kukahan sille parin kutoisi? Ilmassa on ollut pienoista startiitin poikastakin. Kesken on vanhoja töitä ja lisäksi vastikään aloitettuna takki Purosta esikoiselle ja torkkupeitto Esiton lenkkimohairista. Ja monta ihanaa vauvan nuttuakin tekisi mieli aloittaa. Marraskuun loppuun mennessä pitäisi olla kolme uutta ihmistä ja yhtä monta uutta nuttua maailmassa. No, jotain pitäisi saada valmiiksi ensin.

Tiskirättejä sentään olen tikutellut menemään ihan valmiiksi asti. Kuvan sininen rätti on Allhempistä, sille on olemassa identtinen kaverikin. Sitä en viitsinyt kuvata, koska se on ollut jo jonkin aikaa käytössä. Näihin kahteen hamppurättiin sain käytettyä koko vyyhdin.

Alemmat rätit on kudottu kolmesta eristä väristä Novitan bambua, malleina on korinpohjaa ja kahden kerroksen helmineuletta. Tein näitä rättejä vähän summassa ja satunnaisilla silmukkamäärillä, joten ne eivät ole saman kokoisia keskenään, mutta tuskinpa tuo käyttöä haittaa.

Kuvassa rätit poseeraavat tulevan keittiän tiskipöydällä. Allas, hana ja tasot ovat jo paikallaan, vesi ja sähkö eivät vielä liiku.

Edellisessä postauksessa olin varsin optimistinen keittiöremontin ja sen toteutumisaikataulun suhteen. Myöhässähän se on. Alkuperäisen aikataulun mukaan keittiön pitäisi olla jo valmis, mutta torstaina saimme kuulla, että viimeisen puuttuvan kaapin materiaalit ehkä ovat lähteneet Raahesta etelään päin tai sitten eivät. Ei tämä nyt niin kamalaa muuten olisi, mutta einekset alkavat jo maistua puulta.

Ja kaikille kiinnostuneille vielä remontin lähtötilannetta. Asuntomme on 1970 rekennetussa kerrostalossa ja keittiö oli kaapistoltaan alkuperäinen. Ovet jumivat ja laatikot putoilivat ja sekä kaappi- että laskutilaa oli aivan liian vähän. Ulkonäkö niinkin oli ihan ok, tykkäämme molemmat simppelistä suorasta linjasta.

Näissä kahdessa kuvassa on vanhan keittiön KAIKKI kaapit. Alemman kuvan tyhjässä kohdassa oli jääkaappi, joka oli tuossa vaiheessa jo siirretty olohuoneeseen. Liesikin oli oikeasti tietenkin seinän vieressä olevassa kolossa, mutta oli siirretty siivousta varten keskemmälle. Lieden vieressä näyttäisi olevan laskutilaa, mutta ei sitä oikeasti ollut. Lieden viereisellä tasolla oli mikroaaltouuni ja tiskialtaan vieressä oli vedenkeittimen paikka. Keittiössä oli toki myös ruokapöytä, joka toimi aamiaispöytänä, leivänpaahtimen alustana ja työskentelytasona.

Keittiön lisäksi remontissa on nyt kaksi muutakin huonetta. Toisen niistä maalasin jo keväällä ja toinen on maalattu nyt. Molempiin laitetaan lisäksi uudet lattiat, listat sekä sähköpistokkeet.

Keittiön viereisessä huoneessa oli mielestäni varsin hirveät tapetit, lisäksi ne oli kiinnitetty todella huonosti ja likaisetkin ne olivat. Tomaattitahroista päätellen huone on joskus toiminut ruokahuoneena. Tapettien alta paljastui jonkun entisen asukkaan puhelinmuistio. Taatusti varsin kätevää! Melkein oli sääli maalata nuo piiloon, maalasin silti.

Laittelen vielä vaihekuvia remontista ja sitten joskus tietenkin se lopputuloskin, jos tästä nyt ikinä valmista tulee.

Luulenkohan minä itsestäni liikoja?

2009-08-30T20:09:00.002+03:00

Vajaa kaksi viikkoa kestävä kolmen huoneen remontti alkaa meillä 9.9. Tämän päivän olen järjestellyt kaappeihin ja vaatehuoneeseen tilaa keittiöstä pois kannettaville astioille ja muulle tavaralle. Samalla olen varmistellut, että remontin aikana vaatehuoneessa normaalisäilytyksessä olevat tavarat eivät uppoaisi liian syvälle, jos niitä vaikka tarvittaisiin. Niin kuin esimerkiksi langat ja puikot.

Epämääräisen inspiraation varalta päätin kerätä yhteen 30 litran muovilaatikkoon lankoja, joita voisin remontin aikana tarvita, kuten ohuita sukkalankoja sukkasadonkorjuuta varten, vähän huivilankaa ja vähän sitä sun tätä. Lopputuloksena oli tuo 30 litran laatikko survottuna niin täyteen kuin vain mahdollista. Niin ja remonttihan siis kestää vain pari viikkoa. Jepjep.

Kesä tuli, kesä meni

2009-08-29T09:56:00.018+03:00

Täällä Ajatuskudelmissa on taas vietetty ansiokasta blogihiljaisuutta hyvä tovi. Syksy saapuu pian, joten ehkäpä syyssateiden aikaan ehdin päivittämään blogia hieman tiuhemmin. Nyt ensimmäinen katsaus hiljaisuuden aikaan.

Keväällä mainitsin suunnittelevani esikoiselle Halloween-synttäreitä. Tämä teema oli tyttären keksimä, mutta se oli kyllä vanhemmillekin tosi kivaa vaihtelua ainaisiin prinsessakesteihin. Kohtahan se Halloweenkin on, joten kuvakavalkadi kehiin inspiraatioksi tulevaa Halloweenia varten.

Eteisen ovi avautui verenpunaisella valolla valaistuun luolaan. Siivouspäiviä oli tainnut jäädä muutamakin väliin sillä oviaukko ja lamppu olivat seittien ja hämähäkkien peitossa.

Juhlasaliin johtava ovi koristeltiin lasimaalauksin.

Juhlapöytään tilattiin hämähäkeiltä hienoakin hienompi liina ja noita valitsi astioihin sekä servetteihin lempiväriään verenpunaista.

Pöytää koristi juhlava ruusukimppu.

Lisää juhlapöydän yksityiskohtia.

Kakku tilattiin noitamaailman taitavimmalta kondiittorilta ja se oli suorastaan jäisen kylmä.

Noidille oli järjestetty viihdykkeeksi mm. käden kiinnittämistä luurangolle.

Päivänsankari oli sangen tyytyväinen täytettyään 666 vuotta näin karmivissa merkeissä.

Osallistun tänä vuonna ensimmäistä kertaani Sukkasatoon ja satoa korjaan Perunalaariin.

Viimeinen enkelipakettini

2009-05-29T23:09:00.006+03:00

Viimeinkin sain istahdettua kotikoneen ääreen. Töidenkin jälkeen olen ahertanut rankasti, istuttanut kukkia, siivonnut ja järjestellyt sekä hoitanut lapsia miehen huidellessa bänditreeneissä. Sunnuntaina tulee reilu parikymmentä vierasta juhlimaan tyttöjen yhteistä syntymäpäivää ja paljon on tekemistä ennen sitä. Tuulia täytti 6 vuotta jo viime viikolla viettäen syntymäpäivänsä vatsataudissa. Emilia täyttää 3 vuotta vasta juhannuksena, mutta olemme perinteisesti juhlineet sukulaisten ja ystävien kanssa molemmat samoilla juhlilla, koska synttärit ovat niin lähekkäin.

Sitten saapuneeseen pakettiini, joka on ihana ja hyvin runsas. Mahtuivat yhteen kuvaan, mutta eihän siitä selvää saa. Joten nyt vain langat.

Paketissa oli vyyhdillinen merinosilkkiä, jota olen monesti hiplaillut, mutta ihan en ole raaskinut ostaa. Se hyppää kyllä ihan heti puikoille, kunhan ensin saan kerittyä sen. Paketissa oli myös kerä ihanan pehmeää ja pörröistä Viennaa. Joo, ehdottomasti jotain hassua tytöille. Fabelin sukkalankaa oli kaksi kerää ja siitä tulee sukat minulle. Olen miehelle ja lapsille kutonut sukat Fabelista ja ne ovat todella kivan näköiset. Ja ovat talven ahkeran käytönkin jälkeen pysyneet hyvinä. Mukana oli myös kaksi kerää Muskatia, josta enkelini ajatteli tiskirättejä uuteen keittiöön. Keittiöremontti alkaa vasta elo-syyskuussa, joten siihen mennessä ehdin kyllä ne kutoa. Minulla on vain kaksi bambuista rättiä ja tarvitsen kyllä ehdottomasti lisää, niin hyviä ne ovat käytössä. Enkelini, langat olivat erinomaisesti valittuja ja niille löytyy käyttöä ihan varmasti!

Langan lisäksi paketti sisälsi muutakin kivaa, kuten kirjeen, kissalle herkkuruokia ja emännälle ihanaa suklaateetä. Sitä tulee silloin tällöin itsekin ostettua, on se niin hyvää. Myös romanttista tunnelmaa oli pakettiin laitettu tuikkujen ja tuikkukupin muodossa, setin kruunasi itsekoristeltu tosi makee tulitikkuaski. Sukkien parittamista varten oli pussillinen sukkapidikkeitä. Ne taitavat päätyä miehen käyttöön, sillä lukuunottamatta villasukkia, niin en käytä puolisukkia ollenkaan. Paketista löytyi vielä ohuen ohutta heijastinlankaa ja käsin kirjoitettu kirje.

Kiitos vielä kerran enkelöinnistä Ixu, ilahdutit kevättäni kovasti! Enkä minä sille Einille enää kovin vihainen ole, toivottavasti hän voi jo paremmin.

Vielä nopeasti ennen nukkumaanmenoa syy eiliselle yövalvomiselle. Yksi tyttöjen hoitajista päiväkodissa saa kesällä vauvan ja jäi tänään äitiyslomaa edeltävälle kesälomalle. Päätin tehdä hänelle lahjaksi vauvan villatakin, mutta toteuttaminen jäi vähän viime tippaan. Kutomista ei ollut enää paljon, mutta viimeistelytöissäkin menee yllättävän paljon aikaa. Vaikka oli ihan myöhä, niin kyllä minä jopa höyryttelin takin yöllä, että näyttäisi siistimmältä.

Tämän saman takin kudoin kertaalleen jo viime syksynä ja tykästyin siihen niin, että halusin kutoa sen uudellen. Tuo langan väri sopi minusta täydellisesti malliin.

Malli: Novita Kevät 2008
Lanka: Novita Wool
Puikot: Jakku 3½ bambupyöröt
Paino: jakku 130 gr

Nyt painaa jo väsy silmää, vanha ei enää pärjää neljän tunnin yöunilla. Hyvää yötä kaikille!

Kiire, kiire sanoi valkoinen jänis ja juoksi pois

2009-05-29T08:13:00.004+03:00

Minulla on täysin itse aiheutettu stressi ja kiire. Jos minä tiedän, että perjantaina 29.5. tapahtuu jotakin, niin voisiko siihen valmistautua vähän aiemmin kuin perjantaita vasten yöllä? No ei voi, sitten valvotaan kahteen ja herätään kuudelta jatkamaan.

Viimeinen Sny-pakettini saapui ja hain sen eilen postista, paketti oli ihana. Kiitos siitä Ixulle Langanpäitä -blogista! Varsinainen Snyni oli blogiton Eini, jolta sain ensimmäisen pakettini. Sitten Eini sairastui ja hänen ystävänsä Ixu toimi enkelinäni maaliskuusta alkaen. En ehtinyt vielä kuvaamaan pakettia, mutta teen sen tänään, samoin kuvaan ja esittelen stressinaiheen.

Ixu, kiitos erityisesti merinosilkistä, juuri keskiviikkona katsoin tätä ja päätin haluta samanlaisen!

Itse olin Mariannen Sny ja hän sai nämä paketit minulta: helmikuussa ystävänpäiväpaketti ja syntymäpäiväpaketti, maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu.

Kiitos vaan kaikille hauskasta keväästä!

Voi apua!

2009-05-13T10:17:00.003+03:00

Alkuvuodesta kauhistelin kertynyttä lankavarastoa ja tarkoitus oli tänä vuonna pienentää lankavuorta lisäämällä varastolangan kulutusta. No ei taida onnistua! Ostoja ja lahjoja on kertynyt jo melkein 3 KILOA ja vaikka kulutusta on melkein kiloa, niin silti vuoden saldo on 1,8 kiloa plussalla. Voi apua, nyt pitäisi äkkiä saada jotain valmiiksi asti. Vuosi ei ole vielä puolessakaan!

Ihana äitienpäivä

2009-05-12T23:10:00.012+03:00

Äitienpäivä oli ihana, rento ja hyväntuulinen. Päivä alkoi innokkaalla lasten kikatuksella, sipinällä ja viimein onnitteluilla muka uniselle äidille, joka juuri ennen lasten saapumista sai työnnettyä kirjan tyynyn alle piiloon. Ja sitten äiti sai lahjoja.

Viime kesänä ennen syntymäpäivää lykkäsin miehen kouraan Fiina-neuleen osoitteen ja nyt tuo löysi sinne jo itsekin. Lahjalaatikkoon päätyi Mondial Ciao sukkalankaa 300 g , värit vasemmalta oikealle 663, 93 ja 659. Iso kerä on ohuehkoa Mondial Gap lankaa ja kerässä on 250 g, langan väri on 47. Pompulalanka on Mondial Smart lankaa, sitä on 3 kerää eli 150 g, väri on 863.

Tässä vielä lähikuvaa tuosta pompulalangasta sekä noista raidallisista sukkalangoista. Tuo pompulalanka on ihan perversseintä ikinä sekä ulkonäöltään että neulottavuudeltaan. Koehuivia jo aloittelinkin uusilla Surinapuisilla puikoillani, jotka myös sain. Taidan kutoa tytöille huivit tuosta langasta, jotenkin se heitä viehätti ja itse tykkään talvella enemmän isoista kolmiohuiveista.

Tuo oikeamman puoleinen raitalanka viehätti itseäni kovin ja siitä teen varmaankin perussukat, niissä pääsee mielestäni raidoitus parhaiten oikeuksiinsa. En malttaisi odottaa, että minkälaiset väritykset kerältä rullaavat. Tuon vihreän-ruskeansävyisen kerän taidan käyttää lahjasukkiin. Ei ole minun värejä, mutta nätti on sekin.

Tytöiltä sain päiväkodissa itsetehdyt lahjat. Turkoosi on Tuulialta ja oranssi Emilialta. Pikkuneiti oli tainnut valita itseään miellyttävän värin, mutta Tuulia sanoi valinneensa äidin lempivärin. Ja onhan tuo. Huivit ovat siis itsemaalattua silkkiä, niissä menee enemmänkin tuota vaaleaa kuviota, oranssissa huivissa ne erottuvat ehkä paremmin.

Mummullekin teimme tyttöjen kanssa itse lahjat, mutta niitä en huomannut kuvata ennen mummulle viemistä. Mummu sai froteepyyhkeet, johon tytöt painoivat omalla persoonallisella tyylillään kangasväreillä kätensä kuvat. Minä kirjoitin niihin vielä tyttöjen nimet ja vuosiluvun kangastussilla.

Lahjojen jaon, aamupalan ja mummula-visiitin jälkeen menimme WeeGee-talon kahvilaan syömään ja sen jälkeen tyttöjen iloksi Leikkilinnan Barbi-näyttelyyn. Leikkilinna oli kiva Satutammineen, Löylymäen asemineen ja tietenkin Barbeineen. Parasta tuossa paikassa oli, että siellä sai ihan oikeasti leikkiä. Ei tietenkään varsinaisilla näyttelyesineillä, mutta kyllä siellä oli iso kasa Barbeja leikittäväksikin. Leikkilinnan lisäksi tyttöjä viehätti Santeri Tuorin Metsä-näyttely. Kun pääsimme kotiin, niin meillä oli kaksi melkoisen väsynyttä tyttöä, jotka tyystin unohtivat pullikoida nukkumaanmenoa vastaan.

Viikko on sitten muuten ollutkin vähemmän rento ja ihana, mistä syystä bloggaan nämä ihanuudet vasta nyt. Maanantaina iltapäivällä työnantaja kertoi, että 95 virkaa virastostamme alueellistetaan 800 kilometriä pohjoisemmaksi ja sinne muuttaa minunkin työtehtäväni, itse en aio seurata perässä. Ei ole kivaa, ei. Työ muuttaa ehkä n. 2 ja viimeistään 5 vuoden kuluttua, nopeasti muutos ei tapahdu, mutta tapahtuu.

Alla vielä esikoisen synttärikutsu, joka myös onnistuu kertomaan jotain olennaista mielentilastani.

Enkeli lentää liihottaa...

2009-05-09T10:37:00.006+03:00

Palasin useamman päivän työreissulta ja kotona odotti kiva pakettiyllätys. Jäin myös huhtikuussa ilman Sny-pakettia ja lähetys on jälleen samalta enkeliltä kuin edellinenkin paketti. Kiitos sinulle Enkelini!

Kummasti paketin sisältö kiinnosti myös kuopusta, ei langat mutta värikkäät kynttilät ja jännittävät rahisevat pussit. Helmipussinkin yritti ryöstää ja siinä vaiheessa jouduin luopumaan kamerasta, jotta saisin aarteeni pelastettua.

Koska kuvasta ei nyt sisältö ihan erotu, niin tässäpä listaus sisällöstä. Novitan Tahiti-lankaa oli 6 kerää, 1 valkoinen ja 5 mustaa. Enkeli ehdotti niistä kesätoppia ja mallia ehdinkin jo Novitan sivuilta etsiä. Paketissa oli myös 3 pussia Kool Aidia eri väreissä langan värjäilyyn. Lisäksi löytyi pussillinen helmiaarteita ja pari tuoksutuikkua sateisiin iltoihin.

Olen noinkin niinkuin teoriassa tutustunut koolaukseen, mutta en ole itse koskaan kokeillut. Osaisikohan joku vinkata miten koolatessa langasta saa helpoiten raidallista?

Enkeli, olit laittanut edellisen postauksen kommenttiin kysymyksen lankatoiveesta. Tiedän saavani huomenna jotakin neulomiseen liittyvää, joten kirjoittelen toiveitani sen paketin avaamisen jälkeen.

Nyt sateeseen ja tuiskuun. Esikoinen täyttää 6 vuotta puolentoista viikon päästä ja pitää lähteä ostamaan kutsukorttiaineksia. Tänä vuonna juhlimmekin Halloween synttäreitä :-)

Tilkkuja, tilkkuja...

2009-04-19T18:13:00.007+03:00

Tilkkujen yössä oli jälleen kerran kivaa, kiitos kaikille mukana olijoille ympäri Suomen! Itse olin mukana kolmatta kertaa ja tulen ihan varmasti osallistumaan jatkossakin.

Mukani vein 17 tilkkua, joihin käytin 3 kokonaista kerää seiskaveikkaa ja yhteen puolikkaaseen tilkkuun punaista jämäveikkaa. Yhteensä siis n. 460 gr. Tilkkuja kudoin enimmäkseen bussissa matkalla töihin ja jopa muutamassa työhön liittyvässä palaverissa, jossa ei vaadittu kuuntelemista kummempaa osallistumista. Tilkkuihin käytin 3½ bambuja ja 40 silmukkaa. Viemistäni tilkuista ja niiden uusista kavereista koostin tapahtumassa 7x5 peiton, joka matkaa jossakin
vaiheessa eteenpäin toivottavasti lämmittämään tarvitsevaa.

Mukanani kotiin lähti tietenkin lahjoituslankaa, jotta tilkkuja syntyisi lisää. Lankojen värit huumasivat minut täysin, joten kauhoin kassiin melkein kilon noita ihanuuksia. Lanka on 100 % villaa.

Taustalla näkyy muuten kohentamani lipasto, alkuperäinen löytyy täältä. Mielestäni muutos on isosti parempaan suuntaan. Vetimet voisin jossain vaiheessa ehkä vaihtaa, mutta nyt en vielä jaksanut kierrellä kauppoja.

Kudoin itselleni Kerttu-sukat. Villasukkia käytän aina kotona, joten on kiva, että niitä useampi pari. Kertut kudoin jo kerran aiemminkin, mutta sukat kutittivat niin pahasti, että lensivät aika pian roskiin. Nyt toivon, että nämä saavat pidemmän elämän.

Malli: Uhoavan gnun Kerttusukat
Lanka: Jussi
Puikot: 3,25 bambut
Paino: 89 g

Väri ei erotu kuvista ollenkaan, mutta se on oikeasti Jussimaisen kiva harmahtava liila.

Tänään tulikin oiva motivaatiopotku keittiöremontin edistämiseen. Uuni päätti hajota. Uutta ei enää kannata vanhaan keittiöön hankkia, vanhaa ei kannata korjata, joten on tehtävä uusi keittiö.

Saatu iloa!

2009-04-17T08:32:00.007+03:00

Maaliskuussa ei tullut minulle Sny-pakettia ja nyt keskiviikkona enkeli lähetti minulle iloa. Paketista paljastui Allhemp hamppulankaa, tiskirätin ohje, rättiin sopiva keittiöpyyhe ja kortti. Lanka oli ihanan väristä ja yllättävän pehmoista. Tytöillä on käytetty hamppukankaasta tehtyjä vaippoja ja ne olivat paljon kovemman tuntuisia. Kiitos enkelini paketista, se ilahdutti kovin! Ja kyllä siitä rätti tulee, kunhan löydän puikkoni.

Piti bloggaamani tästä jo aiemmin, mutta kiireet ovat tällä viikolla vieneet naista erityisen vilkkaasti. Onneksi paketti tuli postiluukkuun asti, muuten se olisi edelleenkin postissa.

Tuo ruskea kuvaan tunkenut kasa ei tullut paketista vaan on omaa tuotantoa. Taannoin ostin Menitasta Novitan bambu-lankaa tiskirättejä varten ja nyt on yksi kerä tikutettu kahdeksi rätiksi. Rätin kudoin ilman ohjetta Idiot's dishclothista joskus näkemäni kuvan perusteella. Rättejä en ole vielä ottanut koekäyttöön, sillä sain pääteltyä ne vasta eilen (itse asiassa vasta kuvan ottamisen jälkeen). Olen kutonut myös sata grammaa salaisuutta, mutta se jää nyt sattuneesta syystä näyttämättä.

Illalla tai huomenna aamusella pitää vielä kuvata kasa Vaaka-tilkkuja ja uudet Kerttu-sukkani. Tilkut lähtevät jo huomenna maailmalle, sillä huomenna on Vaaka ry:n perinteinen Tilkkujen yö, jonne minäkin menen puikkoja heiluttamaan. Minä osallistun tapahtumaan Helsingissä, saa lähestyä!

Olemme kotona aloittaneet hyvin kattavat perusparannuspuuhat ja ne ovat pitäneet niin kiireisenä, että on se kevätsiivouskin jäänyt tekemättä ja katsokaa nyt: Kylpyhuoneen lavuaari on aivan täynnä kissankarvaa!

Lavuaarin laidalla näkyy myös maalisuti, jolla uusi lipasto on saanut kauniin maalipinnan tunkkaisen antiikkipetsin tilalle. Tuolla kruunu-sabluunalla on tehty koristekuvioita tyttöjen puisiin säilytyslaatikoihin. Nämä ovat vain pieni osa perusparannuspuuhiamme. Sisustuksen tuunaamisen lisäksi teemme kahteen huoneeseen perusteellista pintaremonttia: tapetit on revitty pois, uusi maali laitetaan tilalle ja lattia sekä listat menevät vaihtoon. Lisäksi 37 vuotta täyttävässä keittössämme menee ihan kaikki uusiksi, joten puuhaa riittää.

Sen lisäksi , että remontti vie nyt kovasti aikaani, niin on se muutenkin vaikeuttanut neulojan elämää. Yksi remonttikohteistamme on työhuoneemme. Siellä ja siihen kuuluvassa vaatehuoneessa säilytän neulomistarvikkeitani ja nyt huone on kaaoksessa ja vaatehuone täynnä sinne kuulumatonta tavaraa, joten vähän kaikki on hukassa tai muuten tavoittamattomissa.

Näin lopuksi voinkin tunnustaa, että kotona olen ollut liian kiireinen, joten tämä blogikirjoitus on kirjoitettu töissä.

Sunnuntai

2009-03-22T23:28:00.006+02:00

Viime kesän kuolleiden lehtien joukosta löytyi tulevan kesän alku.

Rauhallinen hetki. Kuppi kahvia, neule ja kesän siemenet.

Aurinko.

Ostettu, saatu ja tehty

2009-03-09T17:25:00.010+02:00

Olen jo pitkään haaveillut kerinpuista, mutta ollut liian pihi ostamaan ne täyteen hintaan. Viimeinkin onnistuin huutamaan itselleni tälläisen aarteen huuto.netistä seitsemällä eurolla! Lisäksi tuli 10 euroa toimituskuluiksi, mutta hinta jäi silti kohtuulliseksi. Puut ovat vanhat ja kivasti patinoituneet, tykkään kovasti. Seuraavaksi pitäisi löytää kerijä.

Testi- ja kuvausvyyhtinä toimii Kamena, jota tarvitsin lisää Kevätpäiväntasausyllätyshuiviani varten.

Muutakin uutta on talouteen ilmestynyt. Tilasin Adlibriksestä muutaman kirjan, joista olin jo jonkin aikaa haaveillut. Tuo Knitted Lace on Estonia loppui syksyllä kuta kuinkin saman tien ilmestyttyään, joten laitoin Adlibriksen vahtimaan tuon kirjan saatavuutta ja tilasin heti, kun se tuli taas saataville. Kirjan huivit ovat todella ihania mielestäni ja jotakin sieltä pitäisi kohta laittaa puikoille, jos vain osaisi päättää ihanimman. Tuon Knitters Almanacin tilasin ihan huvikseen, kun ei kallis ollut. Siitäkin tulee jotakin varmasti tehtyä jossakin vaiheessa.

Lankaakin on talouteen ilmestynyt. Sain itseasiassa nämä hahtuvat lahjaksi jo tammikuussa, mutta ovat unohtuneet laatikon pohjalle. Hahtuvaa en ole pahemmin neulonut, jotain vapaalankahuovutusta olen kyllä tehnyt. Näistä ehkä kuitenkin syntyy kaksinkertaisena lapaset itselleni, kunhan saan rohkeuteni ja kärsivällisyyteni kerättyä.

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi on minulla edennyt viimeinkin vihjeeseen 6a, ehkäpä tämä joskus valmistuukin. Usko kyllä meinaa välillä loppua, kun oikean puolen kerroksen kanssa menee niin kauan. Ensimmäinen Kamena-kerä loppui nelosvihjeen loppupuolella ja toisestakin on huvennut jo aika määrä. Pingoittamattakin huivista taitaa tulla aika kiva. Olen ajatellut, että tästä tulee ihana kesäiltojen huivi, en ihan näe käyttäväni tätä talvitakin kanssa. Blogeissa on näkynyt tätä huivia jo valmiinakin ja todella hienolta näyttää ja ihan malttamattomana odotan omani valmistumista.

Mun, mun, mun!

2009-02-28T11:58:00.005+02:00

Miau, mitäs täällä on? Tuoksuupas hyvälle, mmmmm......

Hö, ei mitään minulle! Ei edes teipinpätkää nuuhkittavaksi, pöh... Emännälle vaan eikä ole edes sen synttärit!

Nää on mun, mun, mun! Perjantaina hain postista Snyn paketin ja täytyy tunnustaa, että jo bussipysäkillä piti nysvätä paketti auki sen verran vaan, että sisällön sain selville. Paketistani löytyi vyyhdillinen ihanaa vironvilla kauniin sinisävyisenä. Huivihan siitä tietenkin tulee, mutta mikäköhän malli. Revontulen teen sateenkaarenkirjavasta langasta, joten jotain muuta tästä. Lisäksi löytyi Vesa-sukkalankaa ja Knit Pron sukkapuikot kokoa 2½. Nuo Knit Prot ovat niin kauniit enkä itse ole raaskinut hankkia, joten suurkiitos niistä. Kesällä katkoin aika monet 2½ sukkapuikot, joten koonkin puolesta osuivat nappiin! Lisäksi paketista löytyi teetä ja ihanaa purkkaa. Lopetin karkin ja sokerin syönnin alkusyksystä ja purkkaa tulee syötyä korvikkeena välillä todella paljon. Etenkin nämä uudet karkkimaut ovat olleet herkkua. Teetäkin meillä juodaan kuppitolkulla, joten kulutukseen tulevat nämäkin pussit. Meillä juodaan muuten ihan kaikenlaista teetä: yrttejä, vihreää, mustaa, valkoista, maustettua ja maustamatonta.

Tuulialla muuten kiinnosti kovasti tuo kortti ja se kuka äidin salainen ystävä on. Aikansa korttia tunnusteltuaan lapsimeediomme ilmoitti, että nimesi on Piia Salonen! Joten nyt sinut on paljastettu.

Elävien kirjoissa

2009-02-22T18:38:00.009+02:00

Hiljaisuus taukoaa jälleen kerran. Alkuvuosi on meillä ollut yhtä sairastelua enkä ole edes montaa silmukkaa saanut kudottua tänä vuonna. Kutimet eivät kerta kaikkiaan ole väsymykseltä pysyneet käsissä tai sitten silmät eivät ole pysyneet auki.

Onneksi sentään tammikuun alkupäivinä valmistuivat omat En Pointe -tossuni, joten jotain valmista on näytettävänä. Tossuistakin varmaan näkee, että ne ovat olleet todella ahkerassa käytössä, niin mukavat ne ovat. Jos ihmetyttää mitä kummaa minulla on tuossa oikeassa jalassa, niin se on vain Pomatomus-sukkani mallikuvio. Sukka ei ole niin kireä, että jälki jäisi, istuin vain sukkajalka peppuni alla ja siitä syntyi tuo painauma.

En Pointe -tossut
Ohje: Ulla 03/07 (Ilu)
Lanka: Sandnesgarn Tove
Puikot: 3
Paino: 50 g

Tänään kaivoin pitkästä aikaa esiin Kevätpäiväntasaus -yllätysh uivini tekeleen, kolmas vihje on loppusuoralla ja omaa versiotani voisin esitellä sen valmistuttua.

Juhlistin eilen jo viikon kestänyttä tervettä perhettä käymällä kirpputorikierroksella ja Soukan Menitassa. Menita Outlet on edelleenkin remontin alla ja kaaoksen lisäksi kaupasta löytyi hyviä tarjouksia. Kaikenlaista tarttui Snylleni mukaan ja toki itsellenikin. Ensimmäiset lankaostokset tälle vuodelle!

Kuten jo "kaikki" muutkin neulebloggaajat, olen minäkin lämmennyt ajatukselle kudotuista tiskiräteistä. Niitä varten ostin tarjouskorista ruskeaa Bambua ja tuota vyötteetöntä oranssia puuvillalankaa. Esikoisen kesäneuletta varten hankin 400 grammaa Tennesseetä vaalenlilana. Väri ei tuosta supermahtavasta kuvasta nyt oikein erotu. Vauvan sukkia ja tumppuja varten ostin orvon kerän luonnonvalkeaa alpakkaa ja omia sukkia varten kerän Austerman Steppiä. En ole hirveästi tykännyt niistä monenkirjavista Stepeistä, mutta tuo ihan syvä violetti oli pakko saada. Snylleni tein myös hankintoja, mutta niitä en aio merkitä lankakirjanpitooni, paitsi jos kudon niistä jotain lahjaksi. Miinusta saldooni olen saanut lahjoittamalla ystävälleni 200 grammaa varastostani.

Tuolla Menitassa oli muuten todella suuria tekeillä. Remontin jälkeen tila tulee olemaa liki kaksi kertaa isompi, sillä kauppaan on tekeillä alakerta. Portaat ja lattia vielä puuttuvat, mutta kun ne valmistuvat aukeaa alakertakin alkuun poistomyynti-tilana. Syksyllä sinne on aukeamassa lankakahvila ja käsityökurssejakin he aikovat järjestää. Suunnitelmat kuulostivat todella hyviltä ja henkilökunta tuntui olevan tohkeissaan remontista. Jännityksellä jään odottamaan valmista!

Blogitauon aikana Ajatuskudelmissa on juhlittu 10 aviovuotta. Itse päivää ja yötä juhlistimme Blogiukon kanssa Siuntion kylpylässä ilman lapsia. Juhlaa vietimme asiaankuuluvassa flunssassa kuten häätkin aikanaan. No, Siuntiossa oli ainakin kunnon puitteet höyryhengitykselle. Juhlan kunniaksi sain Ukolta itseaskarrellun kuvan meistä työpöydälleni. Kuva on otettu 11 vuotta sitten opiskeluaikaisissa juhlissa. Tämä taideteos on muuten ihan oikeasti käsinaskarreltu eikä suinkaan photoshopattu.

Nyt jatkan huivin tikuttelua, jospas kolmosvihje jo tänään valmistuisi. Huomenna ilmeisesti ilmestyy vihje 6A.

Vuoden ensimmäinen

2009-01-11T22:00:00.005+02:00

Neuloin jo kertalleen Tuulialle kaulurin, mutta sen liila väri kuulemma "kutitti" kaulaa ja vaaleanpunttu ei varmaan niin tekisi. No, Emiliakin omi itselleen sen ensimmäisen kaulurin, joten vaaleanpunaista woolia laatikosta ja puikot heilumaan. Malli oli toisellakin kutomalla todella kiva ja miellyttävä neuloa. Ohkaisemmastakin langasta olisin voinut tyttösille nämä tehdä, mutta eivät nytkään ole varsinaisesti liian isoja. Neuloin tällä kertaa tarkoituksella hieman löysemmällä ja painoa tulikin muutama gramma enemmän kuin ensimmäisessä versiossa.

Koko perheen palmikkokauluri
Ohje: Ulla (Mirja M)
Lanka: wool
Puikot: 3½ ja 3
Paino: 69 g

Vuoden ensimmäisten neulottujen grammojen myötä nollaan lankalaskurini. Koska tarkoituksenani on ostaa lankaa vain todelliseen tarpeeseen ja kuluttaa vanhoja varastoja pois, tulen kulutuksessa erittelemään varastolangoista ja tänä vuonna ostetuista langoista neulotut grammat.

Lopuksi alkavan viikon kunniaksi kukkia teille kaikille. Esikoinen askarteli nämä tänään silkkipaperista, kartongista ja mehupilleistä. Maljakkona toimii kauniilla paperilla päällystetty vessapaperirulla.

Hyvää viikkoa kaikille!

Mä olen niin tyytyväinen!

2009-01-09T09:25:00.009+02:00

Kauhistelin itsekseni, kun noita lankoja on kertynyt jo melkein 9 kiloa laatikoita täyttämään. Siis melkein kolme kertaa enemmän kuin kulutukseni viime vuonna. Eihän siinä ole järkeä! Ne vievät vain tilaa, pölyyntyvät eivätkä lämmitä ketään kerinä laatikossa. Päällähän ne pitäisi olla ihanina neuleina, mutta kun ei kerkeä neuloa. Ajattelin siis, että tänä vuonna yrittäisin ihan oikeasti kuluttaa varastoani urakalla pienemmäksi. Tokihan se on kätevää, kun on jonkin verran varastoa. Uutta palmikkokauluriakin pääsin aloittamaan tuosta vaan, kun langat löytyivät laatikosta valmiina. Liika on kuitenkin liikaa ja vanhoista vuosikerroista nyt ainakin pitäisi päästä eroon.

Mysteerihuivin valmisteluja aloittelinkin jo penkomalla kätköjäni. Langaksi valikoitui raisun värinen Kamena, jota olin jo melkein vuosi sitten ostanut kaksi vyyhtiä huivia varten. Puikoiksi kaipasin 4-4½ pitsiaddeja, mutta sellaisia ei ollut. No, työpaikka muutti joulukuussa Priiman läheisyyteen ja sinne sitten töiden jälkeen. Ei ollut haluamiani puikkoja, lankaa oli kyllä ja jopa 50% alennuksella. Ja oli ihania lankoja: paljon harmautta piristäviä värejä ja sormia hivelevää pehmeyttä. Mutta en ostanut! Ei tullut yhtäkään työtä mieleen, jota olisin niistä ihanuuksista saanut tehtyä, joten en tosiaankaan ostanut! Eikä ollut edes vaikeaa, ihan kevyin sydämin ja vakain rauhallisin askelin pujahdin ovesta ulos Hämeentien vilinään. Puikot tilasin sitten kodin rauhassa Vuorelmalta paljon halvemmalla kuin Priimasta olisin saanut. Enkä tilannut sieltäkään lankoja! Vinkkinä mainittakoon, että Vuorelma ei peri lähetyskuluja tilauksista, jos maksaa tilauksen heti verkkopankissa tai Visalla ja pitsiadditkin olivat todella edullisia vain 4,75 €.

Näin omahyväisissä tunnelmissa tänään. Hyvää perjantaita kaikille, illalla alkaa ihana viikonloppu!

Kohti kevätpäiväntasausta

2009-01-06T23:46:00.005+02:00

Blogikierroksella törmäsin Lankakomeron Päivin blogiin. Blogista löytyi varsin kivoja ohjeita ja joitakin niistä olinkin ihaillut toteutettuna toisaalla Blogistaniassa. Nyt Päivi on järjestämässä KAL:ia, jossa neulotaan pitsihuivi. Moneen mysteerineulontaan olen ollut osallistumassa, mutta tekemättä ovat jääneet. Tämä täytyisi nyt kuitenkin saattaa loppuun asti, luulenpa että varastoistani löytyisi sopivaa lankaakin. Ensimmäisen vihjeen pitäisi ilmestyä ensi viikolla ja huivin olisi tarkoitus olla valmis kevätpäiväntasaukseen mennessä eli maaliskuun 20. Taidanpa käydä omalla lankakomerollani vielä ennen nukkumaanmenoa.

Vanha vuosi loppui ja uusi alkoi

2009-01-06T15:37:00.027+02:00

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Joulu meidän perheessä sujui kuumehoureessa, kun kaikki vuorollamme sairastuimme flunssaan, minä ja Emilia-kuopus kaikkein sitkeimmin. Oma kuumeeni huiteli pahimmillaan melkein 40 asteessa ja kokonainen viikko sujui pyjamassa. Onneksi pukki toikin niitä toiveestani lisää. Perhejoulun viettokin siirtyi sairastelujen takia, joten sain lisäaikaa lahjojen valmistamiseen. Nyt siis vuoden viimeiset työt.

Molemmille kummipojille neuloin slipoverit Smart-langasta. Molemmista piti tulla raidallisia neljällä värillä, mutta yhden raidallisen lankojen kanssa tappeleminen ja kaikkien niiden päätteleminen riitti ja toisesta tulikin yksivärinen. Yksiväriselle en löytänyt mieleistäni mallia,
joten yhdistelin paria ohjetta

Raidallinen slipoveri
Ohje: Moda 1/08
Lanka: Sandnesgarn Smart
Puikot: 3½ ja 4
Paino: 131 g

Palmikkoslipoveri
Ohje: silmukat ja mitat Moda 1/08, palmikko Novita kevät 2007
Lanka: Sandnesgarn Smart
Puikot: 3½ ja 4
Paino: 127 g

Kummitytön lahjan suhteen vähän huijasin. Minulla on jo vuoden verran ollut tekeillä ja oikeastaan muutamaa saumaa vaille valmiina villatakki Emilialle. Takki oli vielä sopiva, mutta ei enää kauan, joten päätin, että menköön sitten pienempikokoiselle serkulle, kunhan viimeinkin valmistuu.

Tytön villatakki
Ohje: Moda, numerosta ei enää hajuakaan
Lanka: Sublime baby cashmere merino silk
Puikot: ?
Paino: 239 g

Perheen naisväelle päätin tehdä tossuja varpaanlämmikkeeksi sarjatyönä.

En Pointe -tossut
Ohje: Ulla 03/07 (Ilu)
Lanka: Sandnesgarn Tove
Puikot: 3
Paino: Tossuja en muistanut punnita, mutta jokaiseen pariin meni vähän enemmän kuin kerä Tovea. Tummanruskeaa minulla oli onneksi toinenkin kerä, joten tein sillä kaikkien tossujen kantavahvikkeen ja tuon ympärivirkkauksen. Omat tossut ovat vielä remmiä, kantavahviketta ja huovutusta vailla, mutta eivätköhän nekin pian valmistu.

Tossut halusin koristella simppelisti pelkillä napeilla. Anoppi sai hauskan pyöräilijanapin, jonka löysin Hakaniemen hallin nappikaupasta. Muihin tossuihin ostin tavallisemmat koristeelliset metallinapit.

Jotta tossut olisivat turvalliset käytössä laitoin niihin tuollaiset touhupohjat. Ne on tilattu Tapion kaupasta ja ovat siis Regia ABS Stopperit.

Koska joulumme siirtyi viikolla sairastelujen vuoksi, ehdin kutoa vielä apellekin sukat varpaiden lämmikkeeksi.

Hedgerow Socks
Ohje: Jane Cochran (pdf)
Lanka: Fortissima socka
Puikot: 2½
Paino: 77 g

Sitten muutama aiemmin valmistunut vielä bloggaamaton työ. Neuloin tyttösille Kruunupipon mallilla ensimmäisen pipon jo keväällä, mutta siitä tuli liian matala Emilialle, joten meni lahjaksi kaverin vauvalle ja jäi tietenkin kuvaamatta. Syksyllä tein sitten nämä kaksi uusin modauksin.
Lisäsin tuohon kruunuosaan 6 silmukkaa eli leveimmillään siinä oli 18 silmukkaa, sakaralisäykset tein ohjeen mukaan lisäämällä 6 silmukkaa eli tein tuosta pohjasta leveämmän. Toisessa pipossa kruunu on tehty kaksinkertaisesta keltaisesta Floricasta ja toisessa kaksinkertaisesta raidallisesta seiskaveikasta. Varsinainen pipo-osa on Woolia.

Kruunupipo
Ohje: Ulla (Pia Tuononen)
Lanka: Florica, 7 veljestä ja wool
Puikot: ?
Paino: molemmat 68 g

Ennen uutta vuotta ehdin vielä ennakoimaan pakkasia ja neuloin Tuulialle kaulurin woolista. Pitäisi tehdä vielä toinen Emiliallekin, kun jaksaisin taas puikkoihin tarttua.

Koko perheen palmikkokauluri
Ohje: Ulla (Mirja M)
Lanka: wool
Puikot: 3½ ja 3
Paino: 63 g

Siinä siis vuoden 2008 viimeiset työt ja nyt voin keskittyä uuteen vuoteen. Uuden vuoden lupaukseksi ajattelin tänä vuonna neuloa vain itselle, omalle miehelle ja tyttärille, kun me jäämme ehkä aina vähän paitsioon. Lisäksi neulon Vaakalle ja ehkä Salaiselle neuleystävälleni. Parit on jo jaettu ja omaan ystävääni olen ollut jo yhteydessä ja nyt vain odottelen helmikuun alkua.

Vuoden saldoksi tuli 6750 ostettua tai saatua lankagrammaa. Neulomalla sain kulutettua 3393 grammaa, joten ylijäämäksi jäi 3357 grammaa. Ynnäilin viime vuoden lopun postauksen tilanteen ja vuoden plussaldon ja näyttäisi siltä, että kaapissani lymyää 8955 grammaa neulomista odottavaa lankaa. Voi ei!

2008-12-24T12:38:00.005+02:00

Kevät mielessä!

2008-12-17T12:39:00.007+02:00

Päätin taata keväälleni jännitystä ja mielen piristystä osallistumalla jälleen kerran Salaiseen neuleystävään! Nyt sitten odottelen tietoja lahjottavastani ja ennen kaikkea tietenkin helmikuun alkua.

Kudottu on, mutta pitkäjänteisyys on ollut mitä sattuu, joten startiitti on päässyt iskemään pahan kerran. Töitä on vaiheessa eikä valmiina mitään. Jouluaattoon on enää viikko ja toivottavasti minulla on silloin valmiina ja pääteltynä neljä tossuparia, kaksi nuoren miehen slipoveria ja yksi nuoren naisen villatakki. Jos oikein hurjaksi heittäytyisin, niin valmiina olisi vielä ohuesta sukkalangasta kudottu sukkapari.

Ostoksillakin kävin. Slipovereja varten hain 500 g Smartia ja sukkia varten 100 g Fortissima sockaa.

Hauska nähdä pitkästä aikaa!

2008-11-23T16:49:00.008+02:00

Syksy on soljunut raskaasti ja nopeasti tähän hetkeen. Tähän syksyyn on kuulunut oma töihin palaaminen reilun kahden kotirouvavuoden jälkeen ja kuopuksen päiväkotiuran alkaminen. Päiväkotimme on onneksi pieni ja todella ihana, joten Emilia on solahtanut joukkoon suuremmitta ongelmitta. Toki myös esikoisen läsnäolo samassa hoitopaikassa on helpottanut vauvamme sopeutumista. Itsellänikin on ollut jonkin verran tekemistä töihin sopeutumisessa, mutta tuntuu, että se alkaa viimeinkin sujua. Alku oli yllättävän väsyttävää, joten iltaisin tuli nukahdettua sohvalle jo heti yhdeksän jälkeen. Kutonutkaan en ole tänä syksynä juurikaan, kun en vain ole jaksanut.

Suurin tahmaaja tässä syksyssä on ollut kateissa oleva rakas Nyyti-kissamme. Etsimme edelleenkin aktiivisesti, mutta ehkä kohta olisi aika luopua. Tällä viikolla täällä etelässäkin ovat ilmat kylmenneet ja tänään on tuullut ja pyryttänyt urakalla ja sitä on ollut todella tuskaista seurata. Vielä kolmisen viikkoa sitten saimme havaintoja kissastamme, mutta nyt ei mitään ja ajatukset karkaavat vähän väliä ehkä ulkona värjöittelevään pikkuiseemme. Niinä hetkinä yritän ajatella, että se on löytänyt uuden kodin ja kaikki on hyvin. Havaintoja olemme siis saaneet, mutta paikalle mennessämme emme ole karkulaista nähneet tai sitten olemme törmänneet ihan väärään kissaan.

Jotain on kaikesta huolimatta hankittu ja valmistunut. Kuten moni muukin, niin minäkin kävin marraskuun alussa Elma-messuilla messukeskuksessa. Kovin paljoa ei mukaan tarttunut, puikkoja olisin tarvinnut, mutta en löytänyt mieleisiä. 100 grammaa Teetee Eleganttia lähti mukaan moda-lehden tilauksen kylkiäisinä ja 200 grammaa Priima Woolia ihan muuten vaan.

Kummipojalle valmistui sukat mieheni sukkien jämfabeleista ja vähäisestä määrästä Trekking pro naturaa. Ihania nämä pienet sukat, kun niihin saa upotettua pienet jämänöttöset.

Malli: Perussukka
Lanka: Fabel ja Trekking pro natura
Puikot: 2½ bambusukkikset
Koko: n. 20-21
Paino: 26 gr

Lopuksi kuva neulojan kissasta sille luontaisessa elinympäristössä. Inventoin valmiita vaakatilkkujani ja poistuin hetkeksi paikalta ja niinpä kissa ehti saada itselleen idyllisen nukkumapaikan useaksi tunniksi. En raaskinut ajaa pikkuhönttiä tiehensäkään, kun se oli niin tyytyväinen uudesta löydöstään.

Tälläista täällä tänään, pukekaahan lämpimästi päällenne!

Kissa karkuteillä!

2008-09-27T21:13:00.002+03:00

(Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla)

Kissamme karkasi Olarin Päivänkajontieltä 2.9.2008 aamupäivällä ja on ollut siitä asti karkuteillä, emmekä ole vielä tähän mennessä saaneet yhtään vinkkiä sen kulkureiteistä.

Nyyti on leikattu tyttökissa ja kooltaan normaali aikuinen. Kissamme on väriltään ns. kilppari eli läikikkäästi mustan-ruskean-harmaankirjava, kuonosta alaspäin vatsaa kohti lähtee vaaleanbeige alue. Nyytin silmät ovat vihreät ja hännänpää harmaahko ja hailakka. Kuvat eivät ole superlaatua, mutta kissan väri toistuu niissä oikein.

Erityistuntomerkkeinä voi mainita toisen korvan sisäpuolella olevan numerotatuoinnin sekä vähäisen määrän hampaita, sillä nitä on jouduttu poistattamaan. Nyytillä on myös mikrosiru, se ei toki näy päälle päin.

Kissamme on erittäin arka.

Olemme iloisia pienistäkin näköhavainnoista, sillä ne auttavat meitä etsimään kissaamme oikealta alueelta ja toivottavasti saamaan Nyytimme kotiin! Maksamme löytöpalkkion havainnosta, joka auttaa meidät kissamme jäljille.

Yhteydenotot blogin kommentien kautta.

Edit 30.9. Nyytimme on nähty Olarin Nesteen pihalla tänään. Siitä se lähti ojan yli kulkevaa polkua pitkin kohti Sarastuskujaa. Valitettavasti en ehtinyt paikalle ajoissa, mutta siellä päin kulkevat pitäkääpä silmänne auki!

Lämpimät ja rakkaat varpaat

2008-09-25T10:46:00.010+03:00

Edellisessä postauksessa mainitsin neuloneeni sukkia ja tässä ne viimein ovat, aika päiviä sitten valmistuneina ja jo viikko sitten kuvattuinakin.

Tytöt olivat jo kasvaneet ulos viime talven sukista ja miehelle halusin muuten vain neuloa uudet sukat Dropsin Fabelista. Aikaisemmin en siitä ollut mitään kutonutkaan ja tykkäsin langasta kovasti. Siitä miltä se tuntui ja miten kauniiksi se muotoutui, kudinta ei meinannut malttaa laskea käsistään, kun piti odottaa seuraavaa raitaa.

Kauniita ovat, mallit vain hieman liikkuvaisia, joten oli hankala saada tarkkoja kuvia.

Itselle neuloin sukat kesällä syntymäpäivälahjaksi saamastastani oranssista Trekking XXL:stä Pomatomuksen mallilla. Langan, ohjeen ja puikot otin jo kesän Italian matkalle mukaan, ensimmäinen sukka valmistuikin siellä ja toinenkin pääsi puikolle. Kuumuuden takia Italiassa ei kuitenkaan ihan hirveästi kudotuttanut, joten kesken jäivät. Onnistuin lisäksi kutomaan ensimmäiseen sukkaan vääränlaisen kärjen enkä tykännyt oikeallakaan tavalla tehdystä, joten sukat jäivät pitemmäksi aikaa tuumaustauolle. Lopuksi tein kärkikavennuksen muuten ohjeen mukaisesti, mutta päättelin sukan jo siinä vaiheessa, kun puikoilla oli vielä 24 silmukkaa.

Tässä vielä lähikuva sukastani. Pomatomuksen malli on todella kaunis ja olen aika tyytyväinen sukkaani.

Kaikki sukat on kudottu 2½ bambusukkiksilla, Fabel-sukissa olen käyttänyt Menitasta mukaan nappaamaani perussukan mallia.
Tummanpunaiset sukat: Drops Fabel väri 672, koko n. 22-23, paino 34 g
Vaaleanpunaiset sukat: Drops Fabel väri 161, koko n. 32-33, paino 46 g
Miehen sukat: Drops Fabel väri 521, koko 42, paino 75 g
Omat sukat: Zitron Trekking XXL väri 145, koko 39, paino 76 g

Ostoksillakin on käyty. Ostin miehen slipoveria varten Isoveliä 500 g ja tyttären villatakkiin 300 g Nallea. Aloitin jo Menitasta aiemmin ostamastani alpakasta Tuulialle takkia, mutta lanka käyttäytyi pahatapaisesti, joten vaihdoin mallia ja lankaa. Tuulian takki on jo puikoilla, samoin oma alpakkatakki ja toisen sukan kantapäässä olen jo kutomassa kummipojallekin sukkia.

Kissamme ei ole palannut vielä kotiin, emmekä sitä ole myöskään nähneet koko tämän reilun kolmen viikon aikana. Oma mielialani on vaihdellut kohtalaisen reippaalla otteella enkä ikinä kuvitellutkaan, että voisin mennä näin tolaltani "vain" kissan takia. Etsimme edelleen aktiivisesti ja viikonloppuna Länsiväylä julkaisee ilmoituksen kissastamme. Toivottavasti Nyyti on maailmalla oppinut lukemaan ja palaa kotiin. Ilmoitukseen liittyen laitan loppuviikosta blogiini jälleen kuvia ja tuntomerkkejä Nyytistämme.

Edelleen kateissa!

2008-09-07T12:33:00.001+03:00

Ti 2.9.
Rakas Nyyti-kissamme päätti tänään aamusella lähteä seikkailemaan ihan omin päin eikä ole vielä palannut kotiin tahi pihapiiriin. Jos sinä rakas lukijani asut tai liikut Espoon Olarissa allaspuiston tienoilla ja satut matkasi varrella näkemään eksyneen oloisen kissan, niin ilmoita minulle. Nyyti on väritykseltään kilppari eli ruskean-kirjava. Kuonosta lähtee mahaa kohti vaalean beigeä väritystä. Nyytimme on ihmisarka.

Edit. su 7.9.
Jatkan tätä samaa tekstiä, kun kissahuoli edelleenkin painaa.

Nyytimme on edelleenkin kateissa ahkerista etsinnöistä huolimatta. Olemme etsintäaluetta laajentaneet pikkuhiljaa ja ilmoituksiakin on levitelty laajemmin, mutta edelleen turhaan.

Yksi puhelu tuli torstai-iltana puoli kymmenen aikaan illalla, naapuri näki kotiin tullessaan pihalla kissan ja soitti välittömästi minulle. Juoksin heti paikalle ja etsin vielä tunnin ajan, mutta vilaustakaan en nähnyt. Ehkä naapuri pelotti pienen arkalaisemme. Perjantai-aamuna kuulimme toiselta naapurilta muutamasta havainnosta aiemmin viikolla. Näiden havaintopaikkojen perusteella sitten vietin perjantai-illan kierrellen ja osin kyttäillen näitä seutuja, kotiuduin reissusta vasta puoli yhdentoista jälkeen, kun olin jo niin väsynyt etten enää olisi huomannut kissaa vieressäni. Lauantai-aamuna lähdin pikaiselle aamukierrokselle jo ennen kahdeksaa, kun en enää voinut vain sängyssä maata. Päivällä tosiaan vietiin lisää ilmoituksia lähiseutujen pylväisiin. Illan lepäsin ja mies kierteli sateessa, mutta edellenkään ei ole kissaa näkynyt.

Nettipalstalta sain vinkin jättää ruokakupin ulos katoamispaikan lähelle. Alkuviikosta kuppi oli lähellä paikkaa mihin Nyyti ikkunasta putosi. Vein kupin illalla, aamuisin se oli vielä täysi kunnes varikset kävivät tyhjentämässä sen. Perjantaina vein kupin uudelle paikalle lähelle paikkaa missä kissa oli torstaina nähty. Lauantai-aamuna kuppi oli täysi, kunnes myöhemmin päivällä varikset taas löysivät sen. Kuppi täytettiin taas illalla ja nyt se oli sitten jo aamulla tyhjä ja syöty tyhjemmäksi kuin varisten jäljiltä. Vähän hiekkaakin siihen oli joutunut. Tämä herätti todella ison toivonkipinän, koska meidän kissoistamme juuri Nyyti "peittelee" ruokakupin sisällön, on ilmeisen siisti ja hajuherkkä. Tänään kuppi viedään taas samaan paikkaan ja toivon kovasti, ettei tänä iltana taas sataisi, joten kierteleminen ulkona olisi hieman miellyttävämpää sekä minulle että kissalle. Onneksi yölämpötilat ovat vielä olleet yli +12 asteisia, joten kylmää ei vielä ole jatkuvasta märkyydestä huolimatta.

Täällä on siis viikko kulunut mielialojen vaihdellesta väsymyksestä ja masennuksesta yltiöoptimismiin ja tarmoon, samoissa tunteissa pyörii moni muukin lemmikkieläimen omistaja. Jos sinä näet tai olet saanut kiinni karkulaisen oloisen eläimen, niin siitä voi ilmoittaa esimerkiksi Karkurit -palstalle. Pääkaupunkiseudullahan löytöeläimiä voi viedä Viikkiin tai Hesylle.

Sukkiakin olen paikalla ollessani kutonut, niitä myöhemmin.

Onnea 1-vuotiaalle!

2008-08-29T07:36:00.001+03:00

Blogini täyttää tänään vuoden. Olen ollut hyvin laiska päivittäjä, tämäkin on vasta 34. merkintäni. Mutta sellainen olen tässä tosi elämässäkin, puhun vain kun on asiaa. Tästä tosin ei kannata vetää sitä johtopäätöstä, että olisin vallan tuppisuu.

Olen pitänyt tätä blogiani kuta kuinkin pelkästään käsitöihini liittyvänä päiväkirjana, ja jos sillä rintamalla ei ole tapahtunut, niin ei ole ollut blogiinkaan kirjoitettavaa. Ensimmäisessä merkinnässäni kerroin aina pitäneeni kaikenlaisesta käsillä tekemisestä, mutta en ollut kovinkaan aikaansaapa ja aloitetut työt jäivät turhan usein kesken tai jopa aloittamatta hankituista materiaaleista huolimatta. Tämän kuluneen blogivuoden aikana olen ryhdistäytynyt kiitettävästi neuleiden loppuun saattamisessa ja valmiita töitä on syntynyt nätti pino. Siitä olen ylpeä. Huvikseni laskin, että tämän blogin olemassa olon aikana olen kutonut 5356 grammaa valmiita neuleita. Ihan kivasti naiselta, joka aikaisemmin kutoi parit sukat vuodessa. Lankaa olen samassa ajassa ostanut 6565 grammaa. No, ainakin laskennallisesti olen melkein kuluttanut ostokseni vuoden aikana, ennen blogia hankkiamiani lankojahan ei tietenkään lasketa ;-)

Pyhimykseksi en suinkaan ole muuttunut ja kaapistani löytyy edelleenkin Ufoja, ainakin kuopuksen villatakki, kummitytön villatakki, oma poncho ja Julieten alku. Nämä kaikki taitavat mennä purkuun, etenkin nuo lasten takit, kun saajatkin ovat tainneet kasvaa niistä jo ulos. Noita molempia itselle tarkoitettuja töitä neuloessani huomasin kesken kaiken, että mallit eivät ehkä sittenkään ole ihan mun juttuja, joten puran ja teen langoista jotain muuta.

Juhlapäivän kunniaksi paikalle liihotteli viimeistelykeiju sirottelemaan minun ja teidän kaikkien täällä kävijöiden päälle viimeistelypölyä. Älköön neuleenne jääkö keskeneräisiksi, edes niitä nappeja vaille!

Edit. klo 13.40
Pääsin liikkeelle ilman lapsia ja ihan pikimmiten ajattelin käydä katsastamassa Soukan Menitan tarjonnan ja tarjoukset. Nooooh, karkasi sitten mopo käsistä ja mukaan tarttui 1,4 kiloa lankaa! Ostin Fabelin sukkalangat lapsille ja miehelle (200 g), itselle Sandnesin alpakkaa pipoa varten (100 g), esikoisen villatakkiin Sandnesin alpakkaa (300 g), omaa villatakkiin Dropsin alpakkaa (600 g) ja suvun naisten jouluballeristeihin Tovea (200 g). Hups!

Pieniä ja pehmeitä

2008-08-26T15:08:00.009+03:00

Kesä on ohi ja on aika palata blogin ääreen. Lomat sujuivat ihanasti ja mielikin on levännyt. Nyt pää pursuaa syksyisiä juttuja ja neulomaan palaa mieli.

Miehen sisko sai pari viikkoa sitten pienen tyttövauvan ja pitihän vauvalle neuloa lämmikettä alkavaan syksyyn. Äiti toivoi neutraaleja värejä beigeä, valkoista, ruskeaa. Kaupasta tarttui mukaan Novitan Woolin Sävyä beigenä 250 grammaa Jotain eksoottisempaa lankaakin olisi voinut ostaa, mutta en jaksanut maitokauppaa pidemmälle ostoksille.

Tykästyin jakun mallin yksinkertaiseen linjaan ja kavennukset tuossa helmassa olivat kiva yksityiskohta. Simppeli juttu, mutta tekee paljon ulkonäölle. Tämä oli eka kutomani raglanmalli eikä taida jäädä viimeiseksi, oli huippua kun oli tosi vähän saumoja ommeltavana.

Tässä vielä lähikuva kavennuksesta.

Eihän tyttövauvan tyyli ole täydellinen ellei ole jakkuun sopivia asusteita, joten neuloin niitäkin.

Myssy on hieman väljä Baby bornille, mutta toivottavasti sopiva vastasyntyneelle.

Myssy ja tossut on neulottu tuolla beigellä langalla. Lapaset tein vanhalla luonnonvalkoisella merino-woolilla. Samaa lankaa on käytetty myös koristeena jakun kauluksessa ja hihansuissa, sekä myssyn kukassa ja onpa sitä vähän tossuissakin. Vastaavasti sitten lapasten nyöri on beigeä lankaa.

Malli: Jakku, myssy ja tossut: Novita Kevät 2008, lapaset oma
Lanka: Novita Wool Sävy sekä Novita Wool
Puikot: Jakku 3½ bambupyöröt sekä myssy, tossut ja lapaset 2,75 bambusukkikset
Koko: 56-62 cm
Paino: jakku 114 gr, myssy 25 gr, tossut 25 gr ja lapaset 20 gr

Nyt olisi omien lasten vuoro ja kovasti esikoinen onkin jo tehnyt toivomuslistaa. Jos vaikka pipot saisin ensin puikoille!

Arrivederci

2008-07-06T10:19:00.000+03:00

Kiitos kaikille onnea toivottaneille, eilinen päiväni oli varsin mukava kaikin puolin.

Huivi on nyt pingoittunut ja ihana. Mallihan on muinoin IK:ssa julkaistu kaunis Swallowtail Shawl. Itse sain ohjeen toukokuussa Knitting Dailyn kautta, lehteä minulla ei ole.

Halusin huivista isomman kuin ohjeen mukaan tulisi, joten kudoin Budding Lace -mallikertaa 24 kertaa ohjeen 14 sijaan. Vinkkejä suurentamiseen sain Pepperknit -blogista. Onneksi tutkailin asioita etukäteen, sillä tämän huivin suurentaminen ei onnistukaan ihan noin vaan, koska eri mallikerrat ovat eri luvuilla jaollisia. Huivista tuli todella kiva. Halusin siitä ohkaisen ja ison, kesäkäyttöönkin sopivan huivin ja luulenpa onnistuneeni loistavasti.

Malli: Swallowtail Shawl/Interweave Knits fall 2006 (Evelyn A. Clark)
Lanka: Wetterhoff Veera
Puikot: 3½ pitsiaddit
Koko: n. 210 cm x 90 cm
Paino: 65 g

Eija aititati-blogista antoi minulle tälläisen tunnustuksen.

Sääntöjen mukaan minun pitäisi jakaa tämä seitsemälle erinomaiselle blogille, mutta nyt ei kiireiltä ehdi, kun taksi tulee noutamaan parin tunnin päästä. Jaan tunnustuksen yleisesti kaikille teille, jotka blogiani käytte lukemassa.

Nyt minä, huivini sekä muu perhe lähdemme Italiaan loman viettoon kahdeksi viikoksi. Lomaneuleeksi lähtee syntymäpäivälahjaksi saatu oranssi Trekking XXL ja Pomatomus -ohje. Mukaan lähtee myös hyödyllinen sanakirja sekä matkaopas italialaiseen mieleen.

30-luvun vaimona olisin surkea!

2008-07-05T22:16:00.003+03:00

Syntymäpäivän kunniaksi tein hauskan testin, jonka mukaan en olisi 1930-luvulla vaimona ollut kovin arvostettu. Onneksi miehelleni kelpaan näinkin!

As a 1930s wife, I am
Very Poor (Failure)

Take the test!

Happy birthday to meeeee!

2008-07-05T13:21:00.007+03:00

Tänään juhlin aika monetta syntymäpäivääni ja on aika päivittää kuvauksessa oleva "päälle kolmekymppinen" liki "nelikymppiseen".
Tässä teillekin syntymäpäiväaamupalaani lättyjä marjoilla ja kermavaahdolla, lattea ja lasillinen Fresitaa. Olkaa hyvä!

Lahjojakin olen saanut, ihanimpana blogiukon lahja. Herra on perinteisesti ostanut varsin mieluisia koruja, mutta tällä kertaa varustin mieheni Fiina-neuleen osoitteella ja toiveella vapaavalintaisesta 420 m/100 g -sukkalangasta ja voilá tässä tulos. 400 grammaa Zitronin sukkalankoja, vyyhti Trekking Hand art:a, kaksi kerää Trekking XXL:ää ja kerä Trekking pro naturaa. Nyt pitäisi vain saada päätettyä minkä kerän korkkaan ensimmäiseksi, sukkamallikin täytyy tietenkin valita.

Lapin reissun jälkeen oli todella ihana tulla kotiin. Reissuun en ollut ottanut mitään kutomista mukaan ja välillä oli hieman toimeton olo. Kotona olikin ihana, kun juhannuksena alkoi kudotuttaa ja saattoi kävellä omalle lankavarastolle ja ja sen jälkeen selata kotona olevia ohjeita ja ruveta vain kutomaan. Huivi valmistui muutama päivä sitten ja odottaa parhaillaan märkänä pingotusta. Tässä siitä esivilkaisu, parempia kuvia myöhemmin.

Niin, se oma salaisuuteni

2008-06-16T00:12:00.005+03:00

Lapissa, tarkemmin Kemijärvellä vanhempieni luona, lomaillessani tuli mieleen, että enpäs ole kertonut kelle minä olin tämän kevään Salainen neuleystävä.

Minulla oli ilo olla Tinttaran duunailujen Tinttaran Salainen Ystävä. Jotain lahjoja muistin kuvata itsekin, mutta tässäpä linkit Tinttaran blogiin, kun eivät nuo kuvat täällä Lapissa ole. Tässä helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, syntymäpäivälahja ja toukokuu. Eka kertaa olin tällaisessa touhussa mukana ja tosi kivaa oli. Tykkään ihan oikeasti lahjojen antamisesta ja etenkin niiden suunnittelusta. Ja olin todella tyytyväinen itseeni, kun sain tehtyä myös kotikutoisia lahjomuksia.

Syksyllä palaan töihin reippaan kahden vuoden jälkeen, enkä silloin taida jaksaa lähteä uudestaan SNY-rinkiin mukaan, mutta yllätyspaketteja on kiva saada. Hmmm, jos sitten vaikka liittyisin lankaklubiin tai lankaklubiin, kunhan saan vain päätettyä mihin niistä.

Nyt takaisin sääskentappotalkoisiin ja keskiviikkona paluu kotiin. Olen penkonut vanhempieni varastoja ja löytänyt varsinaisia aarteita omille tyttösille ja pakkohan niillä on täälläkin leuhottaa, kunhan pääsen kameralle. Oottakaas, kun näette!

Toukokuu on melkein ohi!

2008-05-29T23:04:00.008+03:00

Toukokuu on melkein ohi ja Salaiset neuleystävät ovat urakalla paljastaneet henkilöllisyyksiään. Minun Salaiseni lähetti viimeisen paljastavan pakettinsa jo pari viikkoa sitten ja ystäväkseni paljastui Eija Äititäti -blogista. Kiitos sinulle tästä keväästä!

Paketista löytyi kaksi kerää Järbo Garnin puuvillalankaa ja sain ehdotuksen tehdä tämän topin. Malli on kiva ja ehkä tulenkin kutomaan tuon. Toppi tosin tuskin tulee jäämään valkoiseksi, sillä en osaa sitä väriä käyttää ollenkaan. Edes hääpukuni ei ollut valkoinen. Paketissa oli myös jääkaappi-magneetti, 2 Puuhapete-karkkiaskia sekä Austermanin Stepistä tehdyt sukat. Sukissa on 9 to 5 -mallista napattu kiva palmikko ja ihanan istuvat tiimalasikantapäät. Sukat olivat just sopivat ja istuvat. Sukat on kudottu kärjestä ja harmikseni toinen sukka lähti purkautumaan varresta jo toisella käytöllä. En ole sitä vielä korjannut, kun lankaa on niin pelottavan vähän, joten silmukat saavat vielä odotella puikolla.

Täällä on taas kiirettä pitänyt. Meidän toukokuu on aina täynnä juhlia ja useimmiten miehen töissäkin on juuri silloin kiireisin aika. Itsekin innostuin kotirouvana hääriessäni haalimaan vähän turhan paljon kaikkea kontolleni, joten täällä on juostu tukka putkella stressaten ja tervehditty blogiukon kanssa ovella matkalla vastakkaisiin suuntiin. Omaa bloggaamistani on haitannut myös blogiukon työskentely iltaisin kotona, mokoma on rohmunnut nettiyhteytemme ja jättänyt minulle vain piuhattoman koneen. Kaiken muun kiireen lisäksi päätin tutkintouudistuksen häämöttäessä muutaman kuukauden päässä valmistua yliopistosta. Nyt on vielä yksi essee tekemättä ja kahden kuukauden päästä voin kertoa olenko taiteiden kandidaatti vai en.

Yhden ison työnkin olen saanut valmiiksi. Olin luvannut tehdä V aaka ry:n ständille Maailma kylässä- festareille arpajaisten pääpalkinnoksi tilkkupeiton. Peitto on kasattu 40:stä iloisen värisestä tilkusta. Yhden tilkun koko oli 24x24 cm. Peittoon oli varattu 10 kerää Seiska Veikkaa ja n. puolikas kerä jäi.

Keltaiset ja vihreät tilkut olivat helmineule-reunusta lukuun ottamatta sileitä, mutta Vaakan tunnuksen mukaisesti neuloin oransseihin tilkkuihin sydänkuvion. Ohjeen kuvioon löysin täältä. Samassa blogissa on enemmänkin ohjeita nurjilla silmukoilla tehtäviin kuvioihin. Palat yhdistin toisiinsa rapuvirkkauksella, virkkasin myös kertaalleen peiton ympäri. Suureksi surukseni kukaan ei onnistunut voittamaan peittoa itselleen, joten se taitaa odottaa Vaakan varastossa ensi vuoden festareita.

Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3 ½ bambupyöröt
Paino: n. 1450 g (unohdin punnita)
Koko: n. 192 cm x 120 cm

Jotain täällä vielä tehdään

2008-05-04T23:47:00.010+03:00

Tosi vähän on tullut tänne nyt kirjoitettua mitään. Ei vaan ole jaksanut, kun tuntuu ,että pitää niiiiiin vanhoista jutuista jo kirjoittaa. No, kuopuksen villatakki ei ole vieläkään valmis, vielä puuttuu muutama sauma. En edes muista koska sen aloitin enkä jaksa blogiani selata.

Mutta, mutta. Kirjan ostin, langat tilasin ja valmistui jo varmaan maaliskuussa. Siis se Shetland Triangle. Kuva on nyt vaan tällänen, otin ihania levityskuviakin, mutta kuvissa oli ihan mahtava sumeus linssissä olevista lasten sormenjäljistä. Tämä oli nyt sitten ainoa katsottava.

Malli: Shetland Triangle/Wrap Style (Pam Allen ja Ann Budd
Lanka: EVILLA, Kanerva, nm 8/2
Puikot: ei enää hajuakaan
Paino: 134 g
Koko: n. 220 cm x75 cm

Malli oli todella helppo kutoa ja huivi on ollut mieleinen ja sitä tuli kylmemmillä ilmoilla pidettyä ihan kovastikin. Eilen pesin ja pingotin shettikseni odottamaan seuraavaa talvea ja samoissa rytinöissä hoidin kuvauksenkin. Näitä tulee ihan varmasti tehtyä lisääkin ja olen pellavalankaista versiota mietiskellytkin kesää varten.

Salaisia neulomuksia on tullut tehtyä 203 grammaa ja kuvia niistä näytän varmaankin toukokuun lopussa. Ostoksiakin on tullut tehtyä 100 salaista grammaa, joka on jo käytetty, ja 11 kerää eli 1650 gramma Seiska veikkaa. Tilkkujen yötä varten ostin varuiksi kaksi kerää, kun kahdella eurolla sain kerän. Mutta käyttämättä ne vielä jäivät. Nuo loput 9 kerää on hankittu tavallista fiinimpää tilkkupeittoa varten. Ne kerät yritän kuluttaa loppuun tämän viikon aikana ja sitten voin jotain isoa ehkä esitellä. Tai sitten ehkä vaan 40 pientä työtä.

Tilkkujen yössä oli muuten taas valtavan kivaa, kaikkien olisi kannattanut olla mukana. Koko yötä en sentään jaksanut, mutta sentään melkein kahteen.

Kesä on ihanasti tuloillaan ja nyt olen yrittänyt laittaa parveketta kesäkuntoon ja tänä vuonna yritän kovasti, että suurisuuntaiset viljelyssuunnitelmani eivät kuihtuisi alkuunsa, vaan eläisivät vielä juhannuksena ja mielellään vielä loppukesästäkin vehmaana pikkupuutarhana.

Tässä kuvia parvekkeen alkutilanteesta.

Orvokkikorin istuttelin jo reilu viikko sitten, mutta muita kukkia ei vielä ole. Etenkin, kun juuri eilen parveketta siivotessani nakkasin viime kesän raadot roskikseen. Meidän parveke ei ole lasitettu, joten siivoamisessa oli aika iso työ. Havunneulasia ja lehtiä oli iso pussillinen ja lattia on todella musta liasta. Lakaisun jälkeen imuroin ja luutusin tuon kalustetumman puolen ja tässä kohta pitäisi tehdä toisellekin puolelle samat. Muuten, jos parveke näyttää kuvissa isolta, niin se johtuu vain siitä, että se on. Pituutta on juhlavat 15 metriä! Eikä siis ihme, etten jaksanut kerralla lattiaa pestä.

Tänään kävimme tyttösten kanssa multa-, siemen- ja taimiostoksilla. Mansikkaa nyt ainakin jo tarttui mukaan nuorten neitien iloksi.

Ja lopuksi vielä kissakuva ja syy miksi meidän kissoilla on porttikielto parvekkeelle. Kuvassa blogikissa numero kaksi eli Nyyti imitoi pääsiäskukkoa kissojen iloksi istutetun pääsiäiskauran päällä. Tuon hautomisen jälkeen kaura oli entinen kissojen tuorerehu ja päätyi kompostiin. Aiempina vuosina, kun elelimme vielä lasitetun parvekkeen asunnossa ja kissat saivat nautiskella parvekkeella elämästään, saimme usein myös haudottua mansikan tainta samoin seurauksin.

Kohta saa neuloa koko yön!

2008-04-19T13:02:00.003+03:00

Tilkkujen yö olisi taas ensi lauantaina. Minä osallistun Helsingissä, mikähän paikka olisi sinua lähinnä? Tästä ja tästä voi katso kuinka hauskaa ja tuotteliasta meillä oli viime syksynä.

Mä oon siis niin nolo!!!

2008-04-17T14:26:00.008+03:00

Kaksi kuukautta mennyt ilman päivityksiä. No, eihän se nyt muuten niin haittaisi, mutta kun ihanainen Snyni on laittanut paketteja enkä ole edes niitä raportoinut. Olen todella pahoillani Snyni! Täällä on elämä haitainnut harrastuksia. Meillä oli oikein kunnon sairastusputki, joka kesti n. 7 viikkoa. Silleen vielä ihanasti, että lapset oli vuorollaan kipeitä ja useamman kerran, ainoastaan minä ja mieheni sairastimme kätevästi yhtä aikaa. Tuo pääasiassa yksi sairastaa kerrallaan, on kyllä niin epäkätevää, elämä on jumissa paljon pitempään ja mihinkään ei ikinä pääse, en suosittele kenellekään. No, ollaan me jo jostain pääsiäisestä oltu kuta kuinkin terveitä. Viime yönä sitten heräsin kuopuksen nopeaan ja pinnalliseen hengitykseen ja käsikopelo paljasti korkean kuumeen. Lääkitykset päälle ja aamulla mittasin vähän huonosti korvasta 39,1, mitä lie oli yöllä. Nenäkin vähän vuotaa ja toivotaan, ettei nyt mene korviin.

Ja varsinaiseen asiaan. Tässä ne ovat, saamani paketit siis! Jo ennen pääsiäistä tuli ajankohtaan soinnutettu paketti. Tuossa korissa luokseni matkasivat 5 kerää hassua Julia käsityölankaa, pari pussillista värikkäitä nappeja, muutama kaappiin piilotettu Muumi-aski ja pääsiäiseen sopivia lautasliinoja. Korttikin tuli, mutta unohtui kuvasta. Lautasliinat olivat pääsiäisenä jo käytössä ja pastillitkin on jo syöty. Lankaan liittyen minulla oli paljonkin pääsiäiskoristeideoita, mutta ei aikaa eikä energiaa, joten toteutus jää ensi vuoteen. Kestorairuoho tai vastaava olisi hauska tai jonkinlainen kaitaliina, jääköön hautumaan. Nappeihin Snyni taisi saada innoituksen edellisestä postauksestani. Ne olivat kivan värikkäitä ja sopivat kahden tytön äidin projekteihin hyvin. Niin ja tuo kori on siis just oikean kokoinen, kiitos siitäkin. Kuvassa on muuten taustalla parvekkeelle nostetut virpovitsamme, ne pääsivät aina välillä jäähylle, etteivät herkät nenämme ärsyynny. Lepotauon jälkeen oli taas hyvä niitä ihastella pöydällä.

Tällä viikolla tupsahti huhtikuun paketti ovelle asti. Matkahuollon paketit ovat sopineet minulle hyvin, mutta ärsyttää, kun ei niissä ei ole postileimaa tai muutakaan johtolankaa lähetyspaikasta. Tämä paketti oli postitettu Kälviältä ja pitäisi kai alkaa leikkimään salapoliisia ja selvittämään ketä vaihdon osallistujia on sieltä päin.

Nauratti, kun sekä muistikirja ja kynäsetti olivat kuin itse valitsemiani, värit ja kuviot ovat just mieleiset. Muistikirja on jo päässyt käyttöön ja teetäkin on maisteltu. Tykkään bergamotilla maustetusta teestä ja tätä en ollut ikinä nähnytkään, hyvää on! Tuo pieni vaaleansininen lieriö on Magic towel, joka jää odottamaan sopivaa käyttöhetkeä. Oikean väriseltä sekin näyttää! Kiitos ystäväni!

Himo

2008-02-18T23:10:00.000+02:00

Viimeisen viikon olen tuntenut voimakasta halua, niin voimakasta, että sitä pitää kutsua himoksi. Olen himoinnut nappeja, tarkemmin sanoen haluaisin ison lasipurkin täyteen nappeja, kaiken kokoisia, kaiken värisiä nappeja. Ei väliä materiaalilla, reikien määrällä, kunhan olisi nappeja. En tiedä mikä tämän himon on synnyttänyt, ehkä pään omituisesti sekoittavat kevättunteet tulivat jo.

On minulla nappeja, mutta niitä on kovin vähän, eivätkä ne ole lasipurkissa. Tällä hetkellä nappini ovat vanhassa piipputupakka-rasiassa. Rasia on aika pieni, vain n. 20 cm x 10 cm, eikä se ole kovin korkea. Mutta nappeja siinä on, niitä on monen värisiä, on uusia ja vanhoja. Mutta niitä on niin vähän. En ymmärrä miksi haaveeseeni kuulu lasipurkki, sillä mielestäni ainoa oikea paikka säilyttää nappeja, on peltirasia. Vain sellaisessa niistä lähtee oikeanlainen rapina nappeja hypisteltäessä.

Viikonloppuna himoni yltyi niin kovaksi, että minun oli lähdettävä metsästämään nappeja kirpputoreilta. Jos nappeja tarvitsee projekteja varten, mennään nappikauppaan. Jos sisuksia kalvaa himo, etsitään kirpputoreilta paripuolia käytettyjä nappeja, joilla on luonnetta ja historiaa. Aarrenapit saavat olla kuluneita, ne eivät tarvitse paria, niiden ei tarvitse olla tietyn värisiä.

Kirpputoreilta löytyy hassuja nappeja, nappeja joita ei ostaisi uutena kaupasta. Olen yrittäyt miettiä minkälaisessa vaatteessa on ollut ihmishahmoinen nappi, mutta en ole keksinyt. En tiedä tulenko koskaan käyttämään sitä mihinkään, mutta se ei haittaa. Minulle riittää, että se on rasiassani, josta sen voin aika ajoin ottaa esille, tutkia ja laittaa pois. Nuo kaksi valkoista nappia metallikeskiöillä löytyivät eri kirppareilta, toinen on kultainen ja toinen hopeinen ja kiinnitykset ovat erilaiset, mutta kuviointi on aivan sama. tähän kuvaan valikoitui vain vaaleita nappeja, mutta löysin myös tummia. Pienet vaaleat helmiäisnapit alalaidassa ovat projektia varten ja ne on haettu nappikaupasta. Materiaalin vuoksi ne ovat kauniita uusinakin.

Nämä ovat vanhoja nappejani. Kultareunaiset sydämet olen itse ostanut talvitakkini napeiksi ja nämä rasiassa olevat ovat varanappeja. Muuten kaikki nämä napit ovat joko vaatteista irroitettuja/irroneita tai varanappeina tulleita. Metalliset koristeet ovat ikivanhoista farkuistani, niitä oli enemmänkin, mutta muut ovat kadonneet.

Napin ei tarvitse olla koristeellinen tai erikoinen ollakseen mielenkiintoinen, arkiset napitkin kertovat tarinoita. Nämä ovat pelkkää muovia, joissakin on kiinnityslangatkin tallella, mutta ei se niiden arvoa alenna. Nappirasiani aartet eivät ehkä ikinä päädy mihinkään ompelukseen tai neuleeseen, mutta se ei johdu siitä etteivät ne kelpaisi. Näille napeille pitää löytyä aivan erityinen kohde, jotta raaskisin luopua niistä.

Ensimmäinen Snyn paketti saapui!

2008-02-13T14:56:00.007+02:00

Eilen kännykkä kilkutteli tekstiviestinä tietoa Salaisen neuleystäväni paketin saapumisesta Matkahuollon hakupisteeseen. Kurjuudekseni en ehtinyt pakettia eilen hakemaan, mutta tänään heti aamusta nakkasin kuopuksen rattaisiin ja sitten kävelimme reippaasti hakureisulle. Jo paluumatkalla yritin kurkistella rahtipussiin, mutta ilkeä Snyni oli käärinyt lahjukset vielä sellofaanin enkä viitsinyt vetää koko pakettia ulkosalla näkyvillä, joten oli vain maltettava kotiin.

Sellofaanikääryle oli houkuttelevan näköinen, mutta maltoin avata sen nätisti ja nauhoja repimättä. Nämä ihanuudet sieltä sitten paljastuivat.
Sny oli kutonut lapaset minulle sekä molemmille tyttärilleni! Nuo kaikkein valkoisimmat ovat minun, keskimmäiset kuopuksen ja laitimmaiset sitten esikoisen. Omat lapaseni olivat juuri sopivat, lasten lapasia en päässyt vielä kokeilemaan, esikoinen on päiväkodissa ja kuopus kieltäytyi vakaasti tällasesta touhusta. Paketissa oli myös tuo lapasten alla pilkottava kehyspaketti. Siinä on yksi vähän isompi kehys ja kaksi pienempää, sopivat vaikkapa äiskän ja iskän hääkuvalle ja lasten vauvakuville. Paketissa oli myös hellyyttävä siilikortti, jonka unohdin kuvata.

Kiitos suuresti SNY! Ihana saada näin mukavasti yhteensopivat lapaset meille naisväelle. Täytyy tunnustaa, että lapasia en jaksa kutoa, joten meidän lapset touhuaa pihalla Ruskovillan ostolapasissa. Nyt näytän muille pihan möyrijöille, ja etenkin heidän äideilleen, mukavan aikaansaavalta äidiltä ;-) Kiitos siitä!

Tänään juhlistetaan minun ja blogiukkoni 9 vuotta kestänyttä avioliittoa. Juhlaillalliseksi on luvassa siskonmakkarasoppaa ja rasvatonta maitoa. Muksujen sairastelut ovat vieneet veronsa enkä huomannut hankkia mitään juhlavampaa, joten tähän on tyydyttävä. Onneksi kaapista löytyi unohtunut kuohuviini ja esikoinenkin on jo terve, joten ehkäpä me saamme juoda kuohuvan maljan rauhassa mieheni kanssa päivää juhlistaaksemme.

Hyvää huomista ystävänpäivää kaikille!

Ääniä hiljaisuudesta

2008-02-11T09:11:00.001+02:00

Kylläpäs nämä blogin päivitykset aina venyvät. Voisin kyllä kirjotella useamminkin, mutta kuvattomat postaukset tuntuvat tyhmiltä ja kuvien siirto kamerasta koneelle on niin tylsää. Energiaa on imeneet myös perheen jatkuva sairastelu. Meillä kaikilla on ollut vuoronperään tauteja, joten koko ajan joku on ollut kipeä, kiukkuinen tai kärttyinen. Vähemmästäkin alkaa energia loppumaan. Mysteerihuivianikaan en ole viitsinyt iltaisin kutoa, koska muksut ovat nukkuneet levottomastai eikä monimutkainen pitsihuivi oikein etene virheittä keskeytysten lomassa.

Helmikuun harmaus ja märkyys on saanut täällä aikaan myös startiittia. Kaikenlaista uutta olen aloitellut, mutta into ei oikein säily loppuun asti. Kuopuksen villatakista sain sentään eilen kudottua kauluksen ja nappilistan ja enää on ompelutyöt jäljellä. Kummitytöllekin on villatakki tekeillä ja tällä viikolla, jos saisin sen valmiiksi, niin ehtisi hiihtomalle tykönsä lähtevän mummun mukana tyttöselle. Myös Snylleni olen neulonut, mutta niitä en voikaan täällä esitellä ennen kesäkuuta. Ensimmäisen pakettini olen jo lähettänyt ja seuraava on suunnitteilla.

Valmiita töitä ei siis ole vielä näyttää, mutta onneksi on hankintoja. Tinttamarellista tilasin itselleni huivilangaksi vyyhdin liukuvärjättyä vironvillaa ja kaksi vyyhtiä Kamenaa. Värit ei nyt ole ihan kohdillaan kuvassa. Tuo liukuvärjätty on kanervan sävyissä ja Kamena on palon raisumpi väri luonnossa kuin nyt tässä. Näistä molemmista tulee siis itselleni huiveja, mutta mallit ovat vielä haussa.

Tinttamarelliin on muuten piakkoin tulossa Knit Picksin -puikkoja! Niitä ihanuksia olen kuolaillut jo pitkään ja ehkäpä nyt viimeinkin saan omakseni.

Pitihän sitä langankulutuksen tueksi hankkia myös ohjeita, joten tilaus lähti Adlibrikselle. Paketissa saapuivat Wrap Style ja The Best of Interweave Knits. Wrap Stylen hankin vain ja ainoastaan Shetland Trianglen ohjeen vuoksi, mutta oli siinä muitakin kivoja ohjeita. Shettis on tarkoitus laittaa puikoille ihan lähiaikoina, kunhan saan langan päätettyä.

Kaikenlaista muutakin on tullut osteltua, mutta niitä ei voi esitellä. Olen ostanut jo jotakin Snylleni ja lisäksi on sellaista mitä ehkä annan Snylleni, jos budjetti sallii ja tai pakettiin sopii.

Nyt on taas vuorossa nenien niistoa ja lasten hoitoa. Atshii vaan sinnekin!

Sunnuntai-illan ratoksi

2008-01-27T23:52:00.001+02:00

Neulominen ei just tänä iltana napannut, joten tulipa tehtyä tälläinen testi ihan vaan huvin vuoksi. Ainakin osui lempivärikartalleni :-)

you are lightcyan
#E0FFFF

Your dominant hues are green and blue. You're smart and you know it, and want to use your power to help people and relate to others. Even though you tend to battle with yourself, you solve other people's conflicts well.

Your saturation level is very low - you have better things to do than jump headfirst into every little project. You make sure your actions are going to really accomplish something before you start because you hate wasting energy making everyone else think you're working.

Your outlook on life is very bright. You are sunny and optimistic about life and others find it very encouraging, but remember to tone it down if you sense irritation.

the spacefem.com html color quiz

Tänään on päivä mennyt ihan laiskoissa tunnelmissa. No, viimeisen hihan sain aamusella kudottua kuopuksen parempaan kevätvillatakkiin, nyt pitäisi vain saada viimeistelyt aikaiseksi. Muuten olen vain notkunut koneen äärellä ja tehnyt muuta joutavaa. Tyttösten kanssa pelattiin pleikkaa, kun iskä oli rokeissa (=bändiharkoissa). Meidän 1½ vuotiaskin ymmärtää pleikan päälle ja jos löytää Buzz Juniorin Viidakkovillityksen, niin tulee kyllä luo hokien "Aapa, aapa." Ei se neiti vielä pelata osaa, mutta tykkää istua muiden vieressä samassa rivissä ohjain kädessään. Suloinen näky.

Tänään surffailin läpi erinäisiä lankakauppaa ja mietiskelin tulevia lahjojani Salaisen neuleystävän lahjottavalleni. On ollut hauska lukea ystäväni lomaketietoja, ja tietenkin blogia, ja yrittää miettiä millä vähemmän ennalta arvattavalla, mutta silti hänestä kivalla, voisin ilahduttaa näiden kuukausien aikana. Tietojen perusteella kohteeni vaikuttaa hyvin erilaiselta ihmiseltä kuin minä. Elämämme ovat täysin erilaisissa vaiheissa ja ikäeromme on melkoinen, yhteisiä harrastuksia meillä on vain neulominen. Tuntuu silti, että tästä tulee hauskalla tavalla haastava projekti. Toivottavasti onnistun edes joidenkin lahjojeni osalta.

Oma Snynikin on ottanut jo yhteyttä sekä tämän blogin kautta että sähköpostitse. Vielä en ole postiin vastannut, mutta vastaan kyllä. Itsellenikin hankin salaisen sähköpostiosoitteen omia yhteydenottojani varten ja jotenkin kummasti kaikki salaisuus-salainen-linjalla olevat käyttäjänimet olivat valitsemastani palvelusta jo varattuja. Paljon uskottomia aviopuolisoita liikkeellä ;-)

Anteeksi haamuilu!

2008-01-19T15:56:00.002+02:00

Päivitin kirjoitusten tunnisteita, joten taisi tulla useampi ylimääräinen päivitys. Anteeksi se. Lisäsin viime vuoden valmiisiin vuosiluvun, kuten tämän vuoden valmiissakin on. Lisäksi muutin Spring Shawl Surprisen yleisemmäksi mysteerineulonta-luokaksi.

Vuoden ensimmäiset

2008-01-19T15:12:00.000+02:00

Sekä vuoden ensimmäiset valmiit että uudet hankinnat ovat viimeinkin päässeet tänne blogiin asti.
Aivan vuoden ensimmäisinä päivinä valmistui blogiukolle Cousteau-pipo syntymäpäivälahjaksi. Tein miehen kokoisen ja tuli vähän turhan iso tai sitten on pienipäinen mies. No ylimääräinen käänne vaan lämmittää.

Malli: Typyn Cousteau-pipo
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3 bambupyöröt
Paino: 100 g

Kummipoikamme kastetaan huomenna ja halusin säilyvämmän muiston lisäksi lahjoa myös jollakin pehmeämmällä. Olin jo pitkään katsellut Hello Yarnin anime-pipoa sillä silmällä ja nyt sain sen viimeinkin kutoa. Pipo oli todella hauska ja nopea kutoa, joten näitä tulen ihan varmasti tekemään lisää. Sopivia vauvauhreja on jo mielessä :-) Lapasten mallin kehitin kutoessani. Aloitin 36 silmukalla kutomalla aina oikeaa. Vähän ennen vaihtoa valkoiseen sileään osuuteen kavensin 8 silmukkaa. Valkoista osuutta kudoin 7 cm ennen kärkikavennuksia.

Pipon malli: Hello Yarnin Top down Bonnet
Lanka: Wool
Puikot: 3½ bambuiset sukkapuikot ja pyöröt
Paino: pipolla ja lapasilla yhteensä 56 g

Ostoksille kiirehdin jo vuoden kolmantena päivänä ja samalla sain nollattua -10 %-projektin saavutukset. Paikallisen Prisman hyllyllä törmäsin luumun väriseen Ainoon ja kun se siitä hyllyltä niin reippaasti huuteli haluavansa Lohikäärme-huiviksi, niin eihän siinä muu auttanut kuin viedä kotiin kerä ja sen 5 parasta kaveria. Ostamani 600 g muuntautuu huivin lisäksi myös lapasiksi ja myssyksi. Meidän päiväkodin hallitus vietti pikkujouluja henkilökunnan kanssa vasta vuodenvaihteen jälkeen ja siellä pukki lahjoi minua tuolla 50 grammalla Loftia. Ihana lanka, mutta vielä ei ole aavistustakaan siitä, mikä siitä tulee. Lisäksi olen ostanut 50 g tummansinistä woolia tuota aiemmin mainittua pipoa varten. Kerrankin sain muuten langan kulumaan kerralla eikä yhtään jäänyt tuosta tummansinisestä kerästä nurkkiin pyörimään!

Koska -10%-projekti on jo ohi, niin poistan projektin seurannan sivupalkistani. Tilalle laitan tämän vuoden ostokset ja kulutukset. Tavoitteena olisi saada ostogrammat pysymään pienempänä kuin kulutus.

Yhdessä on hauskempaa!

2008-01-17T15:53:00.001+02:00

Tuli sitten liityttyä Salaisen neyleystävän uudelle kierrokselle. Tulin niin kateelliseksi viime syksynä, kun luin "kaikkien" muiden neuleblogeista ihanista yllätyksistä ja harmitti, etten ollut mukana. No, nyt sitten pääsen minäkin hehkuttamaan!

Lisäksi olen liittynyt useampaankin mysteerineulontaan, tällä hetkellä Spring Shawl Surprisessa on menossa kolmas vihje, itselläni vasta ensimmäinen vihje puolessa välissä. Muista mysteereistä ei onneksi ole vielä vihjeitä julkaistukaan, joten en ole joka paikasta myöhässä, vielä.

Vuoden ensimmäiset on jo valmistuneet ja ostettu, pitää vielä kuvata esittelyjä varten.

Vanha vuosi ja -10% päättyivät!

2008-01-01T15:38:00.000+02:00

Hyvää uutta vuotta kaikille! Toivottavasti vuoden vaihde sujui itse kullakin hyvin ja vammoitta. Itse sain vain henkisiä vammoja, kun jouduin kuuntelemaan naapurimme uuden vuoden karaokea. Ei se mitään, että lauletaan, mutta kun lauletaan huonosti ja kovaa! Onneksi keskiyön hetki lopetti laulannan eikä siihen enää myöhemminkään palattu, joskus on niinkin käynyt.

Sopivasti ennen keskiyötä sain miehen liekkisukat valmiiksi ja mies pääsi skoolailemaan kuohuviinillä tyytyväisen vaimon kanssa. Yöllä en enää viitsinyt kuvata tai punnita, mutta tässä ne viimein ovat: vuoden 2007 viimeiset neuleet.

Ensimmäiseksi esittelyyn pääsevät jo Kanariallakin käyneet Aallokko-pipot. Tuulian sylissä ei suinkaan ole kuopus vaan dembe, jonka päälle toinen pipo on viritelty. Dembe oli kuvaan suostuvaisempi kuin Emilia. Isompi pipo on kudottu 88 silmukalla ja pienempi 80 silmukalla.

Malli: Aallokko/Anne
Lanka: tuntematon varastosta löytynyt vyötteetön puuvillalanka
Puikot: 3 tai 3½ bambut
Paino: yhteensä 78 g

Tuulia halusi pipostaan ehdottomasti yksivärisen ja ihan kiva siitä tuli noinkin. Emilialta 1½ v mielipidettä ei edes kysytty.

Kuvassa alimmaisena miehelle viimeinkin valmistuneet liekkisukat, kuvasta ei näy, mutta kyllä siinä kokonainen pari on.

Malli: Novitan lukijan ekstraideat
Lanka: seiskaveikka ja florica
Puikot: 3½ bambut
Paino: 137 g

Muutama valmistunut raportoimaton vaakatilkku olikin 8 tilkkua ja lankana samat Tilkkujen yöstä mukaani lähteneet lahjoituslangat kuin parissa aiemmassa postauksessa, kohta se onneksi loppuu.
Painoa tilkuilla on yhteensä 248 g.

Luulin, että en saisi -10% tavoitettani täyteen, mutta ilokseni projektin loppuraporttiin saa ilmoittaa myös keskeneräisissä töissä kiinni olevat langat. Punainen kasa on päättelyä ja yhdistämistä vaille oleva villatakki kummitytölle. Lankana on punainen merino Wool ja se painaa 152 g. Sen alla lymyilee musta mytty, josta tulee isona kahdesta kaistaleesta koostuva poncho minulle. Nyt on valmiina vasta yksi kaistale. Se on kudottu Dalegarnin mustasta Heilosta ja tuntemattomasta tummanharmaasta langasta ja painoa on 147 g. Viimeisimpänä on lilasävyinen kasa Idenan Mohair Luxia, josta on syntymässä Juliette. Olen jo yli puolessa välissä ja painoa on kertynyt 124 g.

-10%-projektin päättyessä ja onnistuessa osaltani, tilanteeni on seuraava:
Lankojen alkupaino 6,3 kiloa, tavoitepaino 5670 g
lankoja kulutettu 3602 g
hankittu 2900 g
Yhteispaino projektin päättyessä 5598 grammaa!

Villiä tuuletusta!!!! Aaltoja!!!!

Oma paino oli alimmillaan -6 kg projektin aloituksesta, mutta loma ja joulu toivat plussaa, joten laihduttamisessa en tavoitteeseen päässyt.

Joulukiiret hellittävät viimein

2007-12-31T00:12:00.000+02:00

Aina vierähtää aikaa näiden päivitysten välillä, mutta minkäs teet, kun kiirettä piisaa. Ei sentään kaikki aika ole mennyt vain joulua valmistellessa. Käytiin perheen kanssa nauttimassa Kanarian auringosta viikon ajan, joten se viikko ja matkan valmisteluun käytetty aika on ollut muusta, kuten blogin päivittämisestä, pois. Kun reissaa 1½- ja 4-vuotiaan kanssa, niin matkalaukun sisältöä joutuu tuumailemaan perusteellisesti. Loma oli ihana, aurinkoinen ja rentouttava; lepäsin, kudoin ja ihmettelin sydämeni kyllyydestä.

Joululahjaneuleiden kanssa tuli vähän kiirus, ensi joulun lahjat täytyy aloittaa aiemmin. Viimeisen lahjan kutomisen lopetin joulupäivän aamuna 04.30, onneksi lahjojen vaihto oli vasta joulupäivänä. Ennen miehen perheen luo lähtöä piti vielä pingottaa huivi ja päätellä sukatkin.

Ensimmäisenä tämän päivityksen valmistuneista ja jopa hyvissä ajoin valmistuivat appiukon kämmekkäät. Kudoin niistä ehkä turhan pitkät, varsi yltää melkein kyynärpäähän, toisaalta se voi olla hyväkin.

Malli: omasta päästä, peukalokiilaan löytyi apua Neulonta A&O:sta
Lanka: Nalle Colori
Puikot: 4:n bambut
Paino: 82 g

Mallinukkena kuvassa ja sovituksissa toimi blogiukko, joka on apen kanssa suurin piirtein saman kokoinen. Appi vaikutti lahjaansa tyytyväiseltä ja totesi, että nämähän ovat käytännölliset.

Miehen veljelle ja miehen siskon miehelle valmistuivat liekkisukat, tälläiset ovat tulossa myös omalle miehelle.

Malli: Novita klubin lukijan ekstroista
Lanka: Seiskaveikka ja Florica
Puikot: 3½ bambut
Paino: 286 g

Seiskaveikan nykyisestä keltaisesta en tykännyt, joten käytin sukkaan Floricaa kaksinkertaisena ja ihan hyvin onnistui. Kuvassa on tosiaankin kaksi identtistä 44:sen sukkaparia. Kudoin sukat peräkanaa ja hieman rupesi jo kyllästyttämään.

Näihin lahjoihin suhtautuminen oli niin neutraalia, että pelkään etteivät olleet mieleen. No, tiedän, että oma mieheni tulee parinsa kuluttamaan puhki ja se on minulle tärkeintä!

Miehen sisko ja veljen vaimo saivat huivit, kuten anoppinikin. Miehen siskolle valmistui Jatan Zetor-huivi. Malli oli kiva kutoa, tosin viimeiset kerrokset kävivät jo hieman raskaiksi pituutensa tähden. Vaikka näinhän se on aina noiden niskasta aloitettavien kolmiohuivien kanssa. Jotain onnistuin soheltamaan reunuksen kanssa, koska silmukat ei jollakin kierroksella menneet tasan, mutta pelastin niin hyvin, etten itsekään löytänyt kohtaa jälkeenpäin.

Malli: Jatan Zetor-huivi
Lanka: Stentorpin luonnonväristä 100% villalankaa
Puikot: taisivat olla 6 tai 8
Paino: 184 g
Huivin unohdin tietenkin mitata, mutta oli ehkä n. 170 cm leveä ja 90 cm korkea. Lanka oli aika paksua, mutta vilukissalle varmasti ihanan lämmin.

Miehen veljen vaimolle löytyi Kädentaito-messuilta Vihreän vyyhdin kojusta ihanaa Mohair Fioria. Lanka on 50% merinoa ja 50% mohairia ja aivan ihanan pehmeä. Kokeilin muutamaakin mallia, mutta päädyin lopulta yksinkertaisen tylikkääseen Wisp-huiviin, jonka löysin Ravelryn avulla Knittystä. Wispin malli sopisi paremmin henkäyksen ohuelle mohairille, mutta toimi ihan hyvin myös tämän vähän paksumman langan kanssa.

Malli: Wisp
Lanka: Mohair fiori, väri puolukanpunainen
Puikot: ei mitään muistikuvaa
Paino: 99 g
Mitat: n. 42 cm x 140 cm. Koosta tuli hieman reilu pienelle ja sirolle kantajallensa.

Kaikki huivin saajat olivat lahjoihinsa hyvin tyytyväisiä ja ovatpa lahjat olleet jo ahkerassa käytössäkin.

-10%-neuleita on aikaa työstää vielä huomenna. Tarkoitus olisi saada miehen liekkisukat vielä valmiiksi. Kuvaamatta ja raportoimatta on myös tytöille Kanarianmatkaa varten kutomani puuvillapipot sekä muutama Vaaka-tilkku. Tavoitteeseen en taida tulla pääsemään, mutta olen hyvin tyytyväinen syksyn mittaan kutomiini grammoihin.

Joulu lähestyy!

2007-12-02T18:24:00.000+02:00

Joulukuu alkoi eilen ja meillä paistettiin pipareita sekä ripustettiin jouluvalot ikkunaan luomaan tunnelmaa. Nyt on mukavan jouluinen olo. Meidän perheessä ei pahemmin joulustressiä harrasteta, otamme tämän ajan ennemminkin mukavan odotuksen aikana.

Joulu siis tulee ja joululahjoja pitäisi syytää kiireesti, mutta toistaiseksi on vasta yksi valmiina. Jotta lisää saisi tikuteltua, niin piti lankakaupoilla käydä. Seitsemän kiloa varastolankaahan ei riitä mihinkään!

Kävin viime viikolla FiinaNeuleessa ja jo viikonloppuna Kädentaitomessuilla tuhlaamassa. Messuilta tarttui mukaan itseasiassa yllättävän vähän. Itselle ostin 150 g Idenan lilasävyistä Mohair luxia ja miehen veljen vaimon lahjahuiviin lähti 100 g Vihreän vyyhdin punaruskeaa Mohair Fioria. Angoriinalta ostin 100 g raitavärjättyä 100 % villalankaa. Neulekirjojakin oli tarkoitus kotiin kantaa, mutta en onnistunut löytämään haluamiani tai mitään muutakaan kirjaa, mikä olisi juuri silloin erikoisemmin houkutellut.

Kaikki messuostokset ovat päässeet jo puikoille, Angoriinan lanka tosin vasta koetilkulle. Lahjahuivista otin puikot pois, kun joko puran sitä pikkuisen tai jopa kokonaan. Tuumaustauko menossa.

FiinaNeuleesta ostin 50 g Zitronin Prisma-mohairlankaa kutoakseni Pumpulihuivin kaveriksi kämmekkäät ja Crazy kuviolankaa 100 grammaa. Crazysta oli tarkoitus tulla sukat, mutta en ole enää varma. Crazysta kudoin jo mallitilkkuakin.

Jotta postaus ei olisi vain plussaa, niin ilmoitanpa kutoneeni 3 luonnonvalkoista Vaaka-tilkkua edellisten kaveriksi. Painoa niillä on yhteensä 112 g ja ostoksillani 500 g.

Voi, kun siitä tuli kaunis!

2007-11-28T13:44:00.000+02:00

Jaa, mistäkö? No, tuosta anopille joululahjaksi kutomastani Minttumaarista. Huivin mallikuvio oli suhteellisen helppo ja nopea kutoa. Aluksi vain ei meinannut aivot taipua mallikuvion oikeaan toistamiseen, kaaviossa kun oli kuviot keskisilmukkaan asti ja sen jälkeen toistettiin sama. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yöaikaan kutoessa tuo ei meinannut aluksi pysyä päässä ja silmukat eivät vaan täsmänneet ja kuviot menivät poskelleen.

Lankana käytin kesälomareissulla Louhisaaren kartanosta ostettua Louhisaaren lampaat -lankaa. Ostin parikin vyyhtiä tätä todella kaunista ruskea-harmaa-vihreä-raidallista lankaa anoppia varten, oli niin hänen väristään lankaa. Lanka on 100% villaa ja noin Woolin paksuista. Tuon langan väritys tuli todella kauniisti esiin tässä huivissa ja raidat vaihtuivat hienosti. Luulenpa, että anoppikin tulee pitämään joululahjastaan.

Malli: Ulla 02/07 Minttumaari
Lanka: Louhisaaren lampaat
Puikot: 8:n pyöröt
Paino: 147 g
Koko: korkeus 95 cm, leveys 195 cm

Olen saanut valmista aikaan myös itselle. Jo syys-lokakuussa puikoille jämähtäneet Kerttu-sukat suostuivat viimeinkin valmistumaan. En saanut väriä kohdilleen, mutta se ei ole noin pinkki kuin kuvassa, vaan enemmänkin karpalonpunainen.

Malli: Uhoavan gnun Kerttusukat
Lanka: Seiskaveikka
Puikot: 4:n bambut
Paino: 107 g

Lisäksi valmistui Wetterhoffin ohjeella Sofia-langasta baskeri. Tai no baskerista tuli kyllä pipo, mutta pehmeä ja lämmin sellainen.

Malli: Wetterhoff
Lanka: Sofia
Puikot: 3½ bambupyöröt
Paino: 94 g

Muoks. Kävin lisäämässä unohtamani luokkatunnisteet.

Viimeinkin kutsu kävi!

2007-11-19T23:08:00.000+02:00

siis tänne

Tuoltakin minut löytää käyttäjänimellä Tuittunen. Nyt riennän tutkimaan mitä kaikkea Ravelry:stä löytyykään. Nähdään siellä!

Muoks. Huomasin, että täällä olenkin nimellä Tuittu. Noo, Ravelryssä sitten "hienostuneemmin" todellakin tuo Tuittunen ;-)

Postimies soittaa aina kahdesti

2007-11-19T13:46:00.000+02:00

Postimies kävi ja toi kasan lankoja ja minä mietin miten tässä taas näin kävi. No, oikeasti langat ovat harkittuja ja käyttötarkoitus on kaikelle.

Tilasin 200 g Wetterhoffin Uutta Veeraa ja 200 g Sofiaa. Mustasta Sofiasta tekeytyy pipo ja lapaset ja pipo on jopa päässyt jo puikoillekin.

Osallistun Mystic waters mysteerihuivineulontaan ja sitä varten hankin tuon Veeran. Langan väri on todella kaunis ja juuri niin ohut kuin halusinkin. Puikolle on jo päässyt huivin mallitilkku. Kuvaan päässeet puikot tulivat samalla kertaa, mutta ne tilasin Ketunpää-tuotteesta. Kuvassa ovat siis neloskoon bambut ja 3½ pitsiaddit.

Ei kahta ilman kolmatta. Samalla postinkantajan käynnillä sain vielä Huutonetistä ostamani ihanaiset silmukkamerkit. Ne olivat eri huudoissa, mutta saman tekijän ja saapuivat erinomaisesti pakattuna. Nuo oikeanpuoleiset ovat ihanan siniset, se ei valitettavasti tästä kuvasta erotu.

Nämä kaikki kolme pakettiahan tulivat jo toissa viikolla, mutta taas saivat kuvat odotella tovin purkamista kamerassa.

Neuleet eivät tällä hetkellä huimasti edisty. Kudon kyllä, mutta akuutti Startiittis on synnyttänyt monta keskeneräistä työtä, mutta ei vielä valmista.

Osataan täällä muuten ommellakin

2007-11-08T01:02:00.000+02:00

Piti palata vielä leuhottamaan, että käytetään sitä ompelukonettakin meillä joskus. Esikoisen päiväkodissa vietettiin Halloween-juhlia viime torstaina ja neiti halusi pukeutua sinne noidaksi. Tuulia bongasi BR-lelujen mainoksesta mieleisensä puvun, mutta TSI-äiti halusi totta kai ommella itse.

No, mainoksesta valittu puku kertoi puvulle halutun tyylisuunnan eli vähänhän tuo on tuollainen goottihenkinen. Puseron miehustaan nappasin kaava-apua jostakin Ottobren mallista, muuten pusero ja hame ovat omasta noitahatusta vedettyjä. Puseron hihat sekä taka- että etukappaleen sivut ovat mustaa loimusamettia. Miehustan keskiö on ryppyyn ommeltua organzaa, jonka alla on vuorisilkkiä. Puseron hihansuun hörsykkeet ovat huntutylliä. Ostin 25 cm 3 metriä leveää huntutylliä ja sain sen upotettua kokonaisuudessaan noihin hihansuihin. Hame on tehty vuorisilkistä ja voileesta ja malli on kevyesti A-linjainen.

Sekä hameeseen että puseroon on kiinnitetty muovisia leikkihämähäkkejä, koska Tuulia niin tahtoi. Ensisijainen koriste olisi kyllä olleet sammakot, mutta emme löytäneet tyyliin sopivia valmiina, joten neiti päätyi hämähäkkeihin.

Olen selkä (I'm back)!

2007-11-08T00:01:00.000+02:00

Lokakuussa ei ole hotsittanut kauheasti päätellä neuletöitä tai päivittää blogia, kun pitäisi niistä kuviakin ottaa ja sitten kamera purkaa. Kutoa voisin kyllä vaikka kuinka. Useimpina öinä meneekin jopa kahteen, kun mä kudon vielä tän rivin... No, välillä oli inspis kadoksissa, kun oli liikaa keskeneräisiä ja uusia olisi vain tehnyt mieli aloittaa.

Jotta sain inspikseni takaisin, kudoin Vaaka-tilkkuja. Paljon. Oheiset 13 tilkkua olen kutonut Tilkkujen yöstä mukaani pakotetusta ohkaisesta langasta. Lankaa on ollut yllättävän miellyttävä kutoa, kun olen laittanut sen kolminkerroin. Samalla olen saanut kivan näköistä jälkeä, kun olen tehnyt kolmella säikeellä aina uusia värejä. Näissä tilkuissa olen käyttänyt tummaa- ja keskiruskeaa, luonnonvalkoista sekä vaaleanharmaata.
Tilkkujen yhteispaino: 369 grammaa. Lankaa on jäljellä vielä toiseen samanlaiseen kasaan. Kun lanka loppuu, niin alan työstämään näistä peittoa.

Kuopuksen villasetin aloitin jo syyskuussa. Setin takin kappaleet valmistuivat nopeasti, mutta saivat odottaa yhdistymistään useamman viikon. Kokoaminen oli sen verran työlästä (lähinnä henkisesti), että nappejakaan en jaksanut ommella pariin viikkoon. Takkiin nähden housut valmistuivat supernopeasti alle viikossa.

Malli oli vähän turhan väljä. Meidän pitkälle ja hoikalle neidille tuo takki on todella reilu etenkin leveyssuunnassa, samoin hihat ovat todella pitkät. Housuja sitten vähän sovelsin, tein leveyden koon 68 ja pituuden koon 86 mukaan. Takki on kokoa 86.

Malli: Novita Syksy 2007
Lanka: Novita wool
Puikot: resorit 3, muuten 3½
Paino: 318 gr

Löysin elokuussa paikallisen kangasliikkeen alelaarista puolellatoista eurolla kerän iki-ihanaa Idenan Mohair Luxia. Väri oli niin minun väriseni: siinä oli mm. turkoosia ja häivähdys lilaa. Lankaa oli vain yksi 50 gramman kerä ja se oli pakko ostaa, vaikka ei ollut aavistustakaan mitä siitä saisi aikaiseksi. No, aikani kun nettiä selasin, niin tulihan se sopiva mallikin vastaan.

Malli: Pumpulihuivi Ulla01/07
Lanka: Idena Mohair Lux
Paino: 48 g

Malli oli tosi kiva kutoa ja lanka aivan ihan pehmeää, eikä kutita yhtään. Tuota pitää saada lisää.

Keskeneräisenä on vielä lokakuussa aloitetetut Kerttu-sukat, jotka ovat jäähyllä virheen takia, sekä poncho, joka ei vaan just nyt inspaa. Lisäksi marraskuussa aloitettu hys-hys isänpäivälahja odottaa täydennyslankaa valmistuakseen.

Yhteensä neuleita on lokakuussa valmistunut 735 grammaa. Lankaa olen ostanut 300 grammaa tuota hys-hys isänpäiväjuttua varten. Lankavarastoni paino on nyt 7130-735+300= 6695 grammaa. Tosin postipoika taitaa ihan näinä päivinä polkea ovelle uuden lankalähetyksen kanssa. Hups!

Palvelukseen halutaan reipas ompelija

2007-10-30T18:17:00.000+02:00

Ajatuskudelmia hakee Espoossa sijaitsevaan toimipaikkaansa ompelualan ammattilaista, jonka tehtäviin tulee kuulumaan neuletöiden viimeistely- ja päättelytyöt. Myös virheiden purkaminen ja silmukoiden puikoille kerääminen purkamisen jälkeen tulee kuulumaan työtehtäviin satunnaisesti.

Edellytämme yhteistyökykyä ja pitkää pinnaa. ATK-osaaminen katsotaan eduksi, sillä myös Ajatuskudelmia -blogin päivittäminen voi joskus sisältyä tehtäviin.

Työ alkaa 01.11.2007 lähtien tai sopimuksen mukaan.
Ota yhteyttä blogin kommenttien kautta.

Olenpas ollut reipas!

2007-09-27T19:36:00.000+03:00

Tänään oli punnituspäivä ja kolmen viikon miinussaldo on nyt 2,5 kiloa, viikossa oli lähtenyt 0,9 kg. Epäilin vähän jo kuinka käy, kun tuli tilkkujen yössä sumeilematta syötyä oikeita rasvaisia herkkujuustoja. Vitsi, että maistui. Olen arkikäytössä siirtynyt 5 prosenttisiin juustoihin, joten nuo herkut maistuivat varmaan siksikin niin hyviltä. Tosin täytyy myöntää, että myös nuo 5% juustot ovat nykyään hyviä, eikä enää saa männävuosien Minoran(?) kaltaista läpinäkyvää kumijuustoa.

Paikkariryhmässä puhuttiinkin tänään vähärasvaisista juustoista ja siellä vinkattiin ainakin Ompun cittarissa myytävästä voimakkaasta Itävaltalaisesta Tilsit-juustosta, jossa on vain 7% rasvaa. Tilsit on aina ollut yksi lemppareitani, joten tiedän mitä huomenna kaupassa hyppää ostoskoriin. Painonvartijatapaamisissa on monesti tuotemaistiaisia kevyttuotteista, mikä on kiva tapa kokeilla uutuksia, ettei tarvitse kaupasta ostaa isoa pakkausta sokkona. Tänään maisteltiin paikkarien omia tosi hyviä toffeepatukoita sekä jotain uusia kevytä ruissnackseja, jotka käyvät kyllä sipsien korvikkeista ihan hyvin. Itse tykkäsin niistä eniten juustonmakuisista. Snacksien nimeä en kyllä muista.

Nyt täytyy valmistella lapset sänkyyn. Heti, kun lapset ovat nukkumassa, niin palkitsen itseni yhdellä paikkarien suklaatoffeepatukalla ja ehkä jopa lasillisella punaviiniä. Tuli punnituksen pelossa syötyä päivällä niin vähän, joten on pisteitä jemmassa.

Lämmintä vauvalle

2007-09-25T19:14:00.000+03:00

Meidän tytöt saivat uuden serkkupojan viikko sitten sunnuntaina ja tein tämän setin hänelle syntymälahjaksi. Setti valmistui jo sunnuntaina, mutta jaksoin purkaa kameran vasta tänään. Lahja vietiin jo eilen perille ja oli ainakin äidille mieluinen.

Lankana on Drops alpakka takissa kaksinkertaisena ja sukissa sekä tumpuissa yksinkertaisena. Tumput virittelin itse, muut neuloin Dropsin malleilla. Takin malli oli kohtuullisen leveä, mutta ehkäpä se Lenni leviää takkiin sopivaksi. Koko setti painoi 225 gr ja valmistui syyskuussa ostetuista langoista.

Kuvassa taka-alalla kurkistelee blogikissa Milla.

Tilkkujen yö on ohi

2007-09-25T12:29:00.000+03:00

Tilkkujen yö vietettiin mallikkaasti ja tosi kivaa oli. Kiitos järjestäjille! Tikuttelimme Ruoholahden kappelilla ja kyllähän se nauratti hieman suunnata sinne lauantai-iltana puikot kassista pilkottaen mäyräkoiria taluttavien nuorten ohi. Itse neuloin puoli viiteen ja paikalle jäi ainakin viisi virkeätä työmyyrää, toivottavasti jaksoitte kotia asti ennen kuin uni tuli.

Aloittelin illassa yhtä tilkkua, mutta päätinkin kutoa vielä keskeneräisen Koukkuniemeen matkalla olevan ponchon loppuun. Kudoin sitä omasta langasta, joten miinuksia saldoonikin siis sain. Kuva on otettu neljän jälkeen aamusella, joten sensuroin yleisen mielenrauhan nimissä naamani siitä pois. Ei ollut enää kaunis näky. Kiitos muuten Niinalle kuvasta!

Ponchon tein Novitan nettisivuilta kaivamallani ohjeella, ohje on toki ollut lehdessäkin. Lankana oli seiskaveikka ja sitä kului n. 250 grammaa. Langanjämän n. 50 grammaa lahjoitin Vaakalle tilkkuihin. Puolet tuosta 300 grammasta oli vanhaa varastoa, joten sain 150 grammaa kulutettua varastostani. Silmukoita minulla oli 61 ja poncho muodostui kahdesta kaitaleesta ja niiden koko oli n. 50 cm x65 cm. Tykästyin malliin niin, että olen nyt kutomassa itselleni samanlaista hieman reilumpana, langat löysin onneksi varastostani.

Lisää lankaakin eksyi mukaan pikkuisen päällee 800 grammaa. Pelastin lahjoituslangoista mukaani pussillisen kauniin sävyisiä ohkaisia lankoja, joista saa aika kauniin peiton kunhan vain maltan taas tilkkuja neuloa.

Laihdutus ei tilkkujen yössä onnistunut ihan niin hyvin kuin olin ajatellut. Tarjoilu oli järjestetty nyyttikestihengessä ja pöytään oli kannettu melkoisia herkkuja enkä ihan kaikkea voinut vastustaa, etenkin herkkujuustoja tuli syötyä turhan runsaasti. Torstaina näkee sitten virallisessa punnituksessa kuinka kävi.

-1,6 kiloa!

2007-09-22T13:20:00.000+03:00

Torstaina tuli kaksi painonvartijaviikkoa täyteen ja kiloja oli huvennut yhteensä 1,6 kiloa. Olen aloitukseen ihan tyytyväinen.

Tuo painonvartijoissa laihduttaminen sopii minulle. Toki voisin halvemmalla pitää itsekseni ruokapäiväkirjaa, mutta tarvitsen sitä, että joku toinen punnitsee minut. Se että joku toinen näkee painoni, on minulle tarpeellinen motivointi ruokien ylöskirjaamiseen. Itse asiassa tässä laihduttamisessa huomaan, että tuo ruokien ylöskirjaaminen on se asia missä laiskottelen helpoiten. Jaksan kyllä kytätä herkkujen syöntiäni, mutta en aina välttämättä sitä arkiruuan syömistä, joten päivään kertyy niistä yllättävän helposti ylimääräisiä kaloreita, vaikka käyttäisikin vähärasvaisia aineksia.

Laihduttaminen niinkään ei ollut minulle koskaan ongelma, vaan kevyemmän painon ylläpitämien. Nyt taisin liittyä paikkareihin ainakin neljättä, ehkä jopa viidettä kertaa, ja kerta kerralta olen painavampi. Ensimmäisestä kerrasta taidan painaa n. 20 kiloa enemmän, toki olen välillä laihtunutkin ihan reilustikin.

Olen ollut kuopuksen kanssa kotona reilun vuoden ja sinä aika olen kerännyt n. 13 lisäkiloa. Raskauskilot karistin muutamassa viikossa vieläpä seitsemän kiloa miinuksen puolelle, joten nämä saavutetut kilot ovat ihan kotonaolokiloja. Suurimman osan taisin saada aikaiseksi viime syksynä syömällä vähintään kilon suklaata viikossa. Se oli sitä aikaa, kun imetin täyspäiväisesti eikä ruuanlaittoon ollut aikaa, mutta suklaata oli nopea kaivaa kaapista pahimpaan nälkään. Äitiysavustukseen pitäisi kyllä kuulua ilmainen ateriapalvelu ensimmäisen puolen vuoden ajan, jotta pienten lasten äidit saisivat terveellistä ja täyspainoista ruokaa säännöllisesti. Siitähän olisi hyötyä ihan kansanterveydellisesti.

Herkuista en ole kyllä tyystin luopunut tämän laihdutuksen aikana. Meillä on ollut tapana käydä työviikon päätteeksi perjantaina saunassa ja saunailtaamme on aina kuulunut olut ja pizza. Saunaoluesta luovuin, mutta pizzasta en. En pidä sitä pahana, että syön säännöllisesti sen yhden pizzan viikossa, jos muuten tarkkailen syömisiäni ja juomisiani. Oluen tosiaankin vaihdoin vissyyn ja lightlimsaan, joten onhan sekin jotain. Olutta juon toki edelleen silloin tällöin, jos pistetilanteeni niin sallii.

Tänään onkin sitten hurvittelun ja houkutusten ilta! Tilkkujen yötä vietetään pääsääntöisesti tänään ja ainakin Helsingissä on tarjolla kaikenlaista herkkua nyyttikestihengessä. Toivon, että itsekurini jaksaa ohittaa kalorisimmat herkut ja sallii minun syödä vain niitä kevyimpiä, joita itse ainakin olen viemässä. Niin tai näin, pisteitä en jaksa julkisesti laskea, syön sitten loppuviikon (painonvartijaviikkoni päättyy torstaina) pikkaisen kevyemmin. Hauskaa Tilkkujen yötä kaikille innokkaille kutojille ympäri Suomen!

Lisääntymisiä

2007-09-18T21:40:00.000+03:00

Onpas taas kiirettä pitänyt eikä tännekään kerkiä kirjoittelemaan. Kutonut sentään olen ja lankakaupoillakin tuli käytyä. Suunnistin perjantaina Soukan Menitaan, kun oli auto kerrankin käytössä.

Olin suunnitellut käyntini hyvin, jotta ei tulisi ostettua liikaa tai hutilankoja. Itse ostan yleensä liian vähän yhtä laatua, jos ei ole mitään mielessä etukäteen. Nyt mietin tarpeet etukäteen, etsin malleja ja kirjoitin ihan kauppalistan. Mukaan tarttui sitten vähemmän kuin aioinkaan, mutta silti kotiini lähti 750 grammaa lankaa. Ostin omille tytöille pipo ja kaulurilangaksi 200 gr vaaleanpunaista Dropsin alpakkaa ja vielä nuorimmaisen villatakkiin 300 grammaa ihanaa luonnonvalkoista Sublime baby cashmere merino silkiä. Sukuun oli syntymässä vauva ja vähän viime hetkillä tuli mieleen tehdä ihana neule syntymälahjaksi. Suunnitelmissa oli tehdä Suuri käsityölehdessä viime keväänä ollut iki-ihana 50-lukulainen villatakki ja myssy silkkivillasta. Tuollaista lankaa ei löytynyt, joten ostin Dropsin alpakkaa luonnonvalkoisena. Lisäksi ostin elämäni ensimmäiset bambupyöröt. Tarkoitus oli ostaa vielä itselle lankaa pipo, kaulahuivi ja lapas-settiin, mutta en löytänyt kivaa ihana lanka-ihana väri yhdistelmää. Ostin siis ainakin 500 grammaa vähemmän kuin oli tarkoitus!

Uusista ostoksistani olen kutonut vasta pikkuisen tulokkaan villatakkia. Projekti on edennyt hitaammin kuin ajattelinkaan. Ensin ostamani lanka ei soveltunut ajattelemaani malliin. Vaihdoin Dropsin omaan alpakalle suunniteltuun malliin ja edelleen homma ei toiminut. Takista tuli ihan muodoton. Sunnuntai-aamuna tuli ilmoitus pienen pojan syntymästä ja löysin sopivan mallinkin. Nyt olen sitä kilkutellut ja takki on hilkkua vaille valmis, lisään sitten myöhemmin kuvia valmiista takista. Lankaa jää vielä ainakin sukkiin ja ehkä tumppuihin, ne neulon myös.

Ehdin kokeilemaan jo uusia bambupuikkojanikin ja että ne ovat ihanat. En olisi ikinä uskonut, että puikot voisivat vaikuttaa noin paljon kutomismukavuuteen. Tästä lähtien en enää muunlaisia puikkoja ostakaan!

Nyt jatkan villatakin viimeisen hihan viimeistä kolmea senttiä ja sitten viimeistelytöihin. Lenni pääsee kotiin perjantaina ja olisihan se kiva, jos takki siellä jo odottelisi.

Alkutilanne

2007-09-10T21:46:00.000+03:00

Hups, olinkin tänne unohtanut laittaa alkutilanteeni. No tässä se on:

Lankoja varastoistani löytyi elokuun viimeinen päivä 6,3 kg eli tavoitepaino lankavarastolleni on 5670 grammaa. Kulutukseni pitäisi siis olla 630 g + tuo ostettu 150 g. Ei paha lukema ollenkaan, paitsi jos sorrun ostelemaan enemmänkin lankaa.

Oma tavoitepainoni on n. 84 kg ja pudottaa täytyisi reilu 9 kiloa. Tuo on jo vähän vaikeampaa. Harmi, ettei omia kiloja pysty lahjoittamaan tai myymään. Sallivatkohan säännöt rasvaimun?

Ahkeroinnin jäljet

2007-09-10T15:39:00.000+03:00

Blogia en ole muistanut päivittää, mutta ahkerana olen ollut. Neulonut olen liki joka ilta. Pari iltaa piti pitää ihan väkisin vapaata, kun puikkojen kanssa on tullut muina iltoina valvottua 2-3 asti. Kaikille on varmasti tuttua: mä kudon vielä tän rivin/puikon/kuvion valmiiksi. No, vapaailtojen ansiosta sain nukuttua univelkaa pois.

Ensimmäiseksi valmistuivat tossut Huopasesta kaverin maanantaina syntyneelle vauvalle. No, itse asissa tossut eivät huopuneetkaan koneessa niin paljon kuin olisi pitänyt ja ovat riittävän isot meidän 4 vuotiaalle. Hyvä, jos tulevat käyttöön. Saatan vielä kutoa noihin resorit, mutta Tuulia on ollut tyytyväinen näinkin.

Tossut
Malli: Novita syksy 2007
Lanka: Huopanen
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 100 g

Lanka oli muutaman vuoden kaapissa marinoitunutta ja kissatkin olivat kerän löytäneet. Meidän kissat harvemmin kerillä leikkivät, mutta tykkäävät kyllä käydä tamppaamassa lankaa, tuloksena olikin osittain huopunutta lankaa. Hyvin tuota vielä kutoi, tosin irtikiskomista oli jonkin verran tehtävä kutomisen edetessä.

Seuraavaksi valmistuivat kämmekkäät ja yksi Vaaka-tilkku Tilkkujen yötä varten. Tilkkujen yöllähän kerätään tänä vuonna peittotilkkujen lisäksi myös kohdelämmittimiä Koukkuniemen vanhainkotiin. Sinne nämäkin kämmekkäät ovat matkalla. Koukkuniemessä toivottiin värikkäitä neuleita, mutta ovatkohan nämä turhankin värikkäät.

Valepalmikkokämmekkäät
Malli Novitan sivuilta
Lanka: Isoveli colori
Puikot:4
Paino: 80 g

Kivat olivat kutoa ja tuolla valepalmikolla sai hauskaa pintaa nopeasti.

Peittotilkku
Malli: Vaaka
Lanka: sekalaista Novitaa
Paino 25 g

Vain etummaisen tilkun olen neulonut nyt syyskuun aikana, nuo taempana olevat löytyivät samoista kätköistä lankojen kanssa. Tilkkuja on nyt yhteensä kymmenen. Siitähän saa jo puolikkaan lapsen peiton!

Viimeisin ja taatusti nopein neuloa oli Ullan Crann Bethadh -kolmiohuivi. Malli oli myös varsin addiktoiva nopean lisäksi ja edelleenkin olen hämmästynyt, että tästä oikeasti tuli kolmio. Huivihan aloitetaan kolmella silmukalla leveästä päästä ja silmukoita lisäämällä päädytään kolmion kärkeen! Kuvassa huivia esittelee Tuulia.

Tämä huivikin päätyy Koukkuniemeen.

Crann Bethadh -kolmiohuivi
Ohje: Ulla/Marjut Katajala
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 8 pyöröt
Paino: 140 g
Koko: l 128 cm, k 70 cm

Isommankin tuosta olisi voinut tehdä, mutta lankaa ei ollut enempää, enkä halunnut tehdä huivista raidallista.

Kaiken kaikkiaan olen siis kutonut 345 grammaa nyt syyskuun aikana! Takapakkiakin on tosin tullut: viime perjantain kauppareissulta tarttui matkaan kerä kanervan väristä seiskaveikkaa eli + 150 grammaa. Sitä lankaa minulla oli ennestään jo kerä, mutta halusin toisenkin. Olen kutomassa siitä huivia tai ponchoa Koukkuniemeen ja haluan kämmekkäät samasta langasta. Aloitin huivin jo virkkaamalla, mutta taidan purkaa hitaasti etenevän mallin ja tehdä jotain vauhdikkaampaa.

Puikoilla on myös jo puoleen väliin edennyt kuopuksen villatakki.

Omista pudotetuista grammoista ei ole vielä kerrottavaa. Aloitin kunnollisen laihduttamisen vasta viime torstaina, joten tuloksia tästä voi odotella aikaisintaan perjantain. Kunnolla olen kyllä ollut!

Ensihenkäykset

2007-08-29T18:01:00.001+03:00

Olen aina ollut huono pitämään päiväkirjaa, merkintöjen välillä saattaa mennä kuukausia tai jopa vuosia. Olen kirjoitellut lähinnä selvitelläkseni päätäni, ajatuksiani, joten päiväkirjoistani voi lähinnä lukea otteita sekavuudestani, ei niinkään onnellisia selkeitä ajatuksia tai varsinaisia tapahtumakuvauksia.

Ponnin tähän julkiseen päiväkirjaan on oma nykyinen löysä tila. Nykyään lapset imevät energiamehut minusta niin tarkkaan, että illalla kun meno rauhoittuu, niin äitikin rauhoittuu telkkarin eteen nukkumaanmenoonsa asti. Olen aina tykännyt käsillä tekemisestä, mutta tekeminen jää nykyään enemmän aikomiseksi. Jos jotain aloitankin, niin lasten hereillä ollessa sitä on pidettävä ulottumattomilla ja sinne jonnekin se työ hukkuu, unohtuu ja jää kesken. Lankaa ja kankaita tulee kyllä hankittua ja olen jo vuosia tilannut liki kaikkia kotimaisia käsityölehtiä, mutta kauniita käsitöitä ei vain näy valmiina missään.

Liityin viikko sitten nettineulojien omaan -10 %-projektiin. Projektissa on tarkoitus pienentää itseä ja myös lankavarastoja tuo 10 prosenttia vuoden loppuun mennessä, kumpikin tulee tarpeeseen. Ajattelin, että kun julkisesti ja vielä ryhmässä uhoan saavani tulosta aikaan, niin se pistää vähän pontta touhuun. Perjantaina on ilmoitettava kilot blogiin, mutta vielä ehtii lankaostoksille!